Raja-Joosepin rajanylityspaikan kehittämistoimet valmistuvat marraskuun lopulla. Väylävirasto on toteuttanut uuteen paikkaan rakennetun rajanylityspaikan alueelle uudet ajokaistat ja tarkastusalueen. Myös alueen liikenteenohjausjärjestelyt ja aluevalaistukset uudistettiin. Senaatti-kiinteistöt rakennutti Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttöön uudet toimitilat vastaamaan paremmin kansainväliseltä rajanylityspaikalta vaadittavia toimintoja.
– Tehdyt uudistamistoimet varmistavat rajanylityspaikan käyttökapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 2019 rajanylityksiä Raja-Joosepin rajanylityspaikalla rekisteröitiin 80 800. Raja-Joosepin kansainvälisen rajanylityspaikan liikennemäärät tulevat hyvin todennäköisesti kasvamaan koronaa edeltäneeseen aikaan nähden. Nyt toteutettu infrauudistus vastaa kasvaviin tarpeisiin, kertoo rajanylityspaikkojen EU-kehittämishankkeiden projektipäällikkö Jyri Mustonen Väylävirastosta.
Lapin erikoisolosuhteet huomioitiin rakentamisessa
Urakan myötä Raja-Joosepin rajanylityspaikan alue aidattiin. Aitaan rakennettiin kulkuportteja ja Lapin erikoisolosuhteiden vuoksi myös poroestesilta rajanylityspaikan sisämaan puolelle. Poroelinkeinon vaatimat rakenteet on otettu huomioon suunnittelussa.
– Rajanylityspaikan telematiikka päivitettiin, liikenteenohjausjärjestelmät uudistettiin ja liikenneinfra kehitettiin kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin kansainväliseltä rajanylityspaikalta vaadittavia toimintoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Terhi Haapaniemi.
Energiatehokkaat rakennukset hyödyntävät uusiutuvaa energiaa
Senaatti-kiinteistöt rakennutti Tullille ja Rajavartiolaitokselle heidän tulevaa toimintaansa palvelevat laadukkaat ja energiatehokkaat uudet toimitilat, jotka saatiin käyttöön elokuun lopulla.
– Lämmitysenergian tuotannossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan alueelle perustetusta pellettivoimalasta. Sähköenergian tuottamiseen on tulevaisuudessa osittain varauduttu myös aurinkovoimalla, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Pasi Petäjäjärvi.
Rajanylityspaikkoja kehitetään yhteishankkeina EU:n kanssa
Hanke rahoitetaan suurelta osin Kolarctic CBC -ohjelmasta. Kehittämishankkeen budjetti on 11,45 miljoonaa euroa (sis. alv), johon saadaan Kolarctic CBC 2014-2020 ohjelman tukea 10,31 miljoonaa euroa. Kolarctic CBC on rajat ylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Väylävirasto, Rajavartiolaitos, Tulli, Senaatti-kiinteistöt, Fintraffic Tie Oy ja ANCO – Directorate for Development of the St.Petersburg and Leningrad Region Transport System. EU:n lisäksi Kolarctic CBC-ohjelmassa mukana ovat ja ohjelmaa kansallisilla osuuksillaan rahoittavat Suomi, Venäjä, Ruotsi ja Norja.
Väyläviraston tiedote