• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

IVALO – INARI – SAARISELKÄ

admin

Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa uuden viranomaiskiinteistön Ivaloon poliisille ja rajavartiostolle

28 kesäkuun, 2022 by admin Kommentoi

Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa Inariin Ivalon kasarmialueelle uuden viranomaiskiinteistön Lapin poliisilaitoksen ja Lapin rajavartioston käyttöön. Molempia käyttäjiä palveleva bruttoalaltaan noin 2 900 neliön uudisrakennus rakennetaan Rajavartiolaitoksen kasarmialueelle Saarineitamontielle. Maanrakennustyöt käynnistetään saman tien, ja kokonaisuudessaan rakennustyöt valmistuvat alustavan arvion mukaan syyskuussa 2023. Pääurakoitsijaksi on valittu RovaLappi Rakennus Oy.

Rakennukseen keskitetään Lapin poliisilaitoksen Inarin poliisiaseman sekä Lapin rajavartioston rajavartioaseman toimitilat. Poliisiaseman tiloihin sijoitetaan asiakaspalvelutilat, valvonta- ja hälytystoiminnan tilat autotalleineen, toimisto- ja sosiaalitiloja sekä vapautensa menettäneiden tilat. Rajavartioaseman tiloihin sijoitetaan raja-asematoimintoja, kuten toimisto-, sosiaali- ja varastotilat.

Rajan ja poliisin toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan tehostaa käyttäjien toimintaa ja vähentää logistisia siirtymiä. Toimitiloissa on huomioitu toimintojen yhteiskäyttöisyys, joka parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Nykyaikaiset työtilaratkaisut ja yhteiskäyttö parantavat myös tilankäytön tehokkuutta, mikä pienentää valtion hiilijalanjälkeä ja tuo valtiolle kustannussäästöjä.

– Lisäksi toteutamme valtion kokonaisetua sijoittamalla poliisin toiminnot yksityisistä tiloista valtion kohteeseen, sanoo hankkeen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo Senaatti-kiinteistöiltä.

Toimitiloissa sovelletaan toimijoiden toimitilakonsepteja ja toiminnan vaatimien tilojen mukaisia työympäristöjä. Tiloissa toiminnot sijoitetaan optimoidusti, jolloin siirtymiset tilojen välillä ovat lyhyemmät. Toiminnan tehostuminen nopeuttaa esimerkiksi vuorojen aloituksia ja vaihtoja, jolloin partioille jää enemmän aikaa olla kentällä. Poliisin osalta ratkaisu perustuu poliisitalokonseptin mukaiseen moduulirakenteisen poliisiaseman tyyppiratkaisuun.

– Viranomaiskiinteistöhanke on osa Rajavartiolaitoksen Ivalon kasarmialueen kehittämisen kokonaisratkaisua, jolla saadaan kasarmialueen toimitilat vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyvien tehtävien vaatimuksia ja taataan henkilöstölle turvalliset ja terveelliset työskentely olosuhteet, Rajavartiolaitoksen esikunnan kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen sanoo.

– Uuden kiinteistön myötä rajavartioaseman henkilöstölle kyetään tarjoamaan nykyaikaiset tilat ja toiminnot voidaan järjestää tehokkaasti, kertoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Janne Kurvinen.

Poliisin nykyiset toimitilat sijaitsevat Ivalon keskustassa 80-luvulla valmistuneessa valtion entisessä virastotalossa, yksityiseltä vuokratuissa tiloissa osoitteessa Ivalontie 10.

– Tilat eivät ole enää vaatimuksiin nähden toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia eivätkä täytä nykyisen poliisitalokonseptin vaatimuksia, Lapin poliisilaitoksen esikuntapäällikkö Arto Pekkala sanoo.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 17,7 miljoonaa euroa. Poliisin kustannusten osuus on 10,5 miljoonaa euroa ja rajavartioston noin 7,2 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen 19.5.2022.

Hanke toteuttaa osaltaan Ivalon kasarmialueen investointiohjelmaa ja Rajavartiolaitoksen kehittämissuunnitelmaa. Investointi on yksi osa Ivalon kasarmialueella suunniteltua, vuosien 2021-2026 aikana tehtävää viiden hankkeen noin 54 milj. euron suuruista investointikokonaisuutta.

Senaatti-kiinteistöt Oy:n tiedote

Kategoriassa: Kesäkuu 2022

Sotahistoriatutkimus Ivalon alueiden venäläismiehityksestä

22 kesäkuun, 2022 by admin Kommentoi

Puna-armeijan joukot marssivat Ivalon alueelle 26.10.1944

 

 

Puna-armeijan joukkojen toiminta Ivalon alueella

 

 

Saksalaisten sotavankileiri Ivalossa

Kategoriassa: Kesäkuu 2022 Avainsanoilla: kesäkuu 2022, Sotahistoriatutkimus

Jäämeren ravintovarojen hupeneminen pienentää Tenon lohta

28 helmikuun, 2022 by admin Kommentoi

Suomalainen tutkijaryhmä osoitti geneettisten tutkimusmenetelmien avulla lohen mereisten ravintovarojen muutoksen vaikuttavan Tenon lohen koon pienenemiseen. Myös muutokset lohen kalastuksessa Tenojoessa ovat yhteydessä lohen kokoon.

Tuore Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Tenojoen lohen koon pieneneminen on yhteydessä sekä lohen kalastukseen Tenojoessa että epäsuorasti kalastukseen Jäämerellä, jossa lohen tärkeää ravintokohdetta, villakuoretta, on kalastettu voimakkaasti. Villakuorekannan koko on vaihdellut rajusti viime vuosikymmeninä, ja kannan vaihtelu on yhteydessä Tenon lohen sukukypsyysikää säätelevän geenin muutoksiin. Heikkojen villakuorekantojen aikana lohien koko pienenee.

”Kasvatetun lohen tuotannossa rehuna käytetyn villakuoreen kalastus vaikuttaa epäsuorasti Tenon lohen geneettiseen muutokseen ja koon pienenemiseen”, sanoo professori Craig Primmer Helsingin yliopistosta. ”Viime aikoina kehitys on kulkenut kohti muiden proteiinilähteiden käyttöä kalankasvatuksen rehuna. Tämä tutkimustulos osoittaa näiden pyrkimysten tärkeyden lohikantojen monimuotoisuuden turvaamiseksi”, jatkaa Primmer.

orell_lohet2.png

 https://youtu.be/IFMiyddiGeE

Tutkimuksessa selvitettiin lohen kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia.

Muutokset Tenojoen kalastuksessa vaikuttavat lohen kokoon

Myös lohenkalastuksen muutokset Tenojoessa vaikuttavat lohen sukukypsyysikään ja kokoon. Perinteinen lohipato pyydystää erityisesti pienempää, yhden vuoden meressä kasvanutta lohta. Patopyynti on vähentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä ja samaan aikaan pienten lohien osuus on kasvanut Tenojoessa. ”Tämä tulos yllätti, koska verkkokalastuksen oletetaan yleensä pyydystävän erityisesti suurempaa lohta. Keskustelu saamelaisten kalastajien kanssa osoitti perinteisen tiedon tärkeyden: lohipadon verkon silmäkoko, pyynnin ajoittuminen sekä padon käyttö etenkin matalilla jokialueille kohdistavat pyyntiä erityisesti pienempiin lohiin”, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

”Osoitimme jo aiemmassa tutkimuksessamme, että Tenon lohen sukukypsyyden saavuttamisen ikä ja lohen koko ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana”, kertoo Yann Czorlich, artikkelin pääkirjoittaja. ”Nyt selvitettiin kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia. Keräsimme laajoja tietoja muun muassa meriveden lämpötilamuutoksista, lohenkalastuksen tehon vaihteluista ja Jäämeren kalalajien kalastuksesta, jotka yhdistettiin pitkän aikavälin aineistoihin Tenojoen lohikantojen muutoksesta.”

Tutkimuksessa hyödynnettiin Luken ainutlaatuisia seurantatietoja ja lohien suomunäytekokoelmia yli 40 vuoden ajalta. Tenojoen kalastajat ovat keränneet suomunäytteitä lohisaaliistaan 1970-luvulta lähtien. Suomunäytteistä saatiin selville lohien ikä ja koko sekä eristettiin tutkimuksessa käytetty DNA.

Tutkimusryhmä koostui Helsingin yliopiston, Luken ja Turun yliopiston tutkijoista. Tutkimusrahoitusta saatiin Suomen Akatemialta ja Euroopan tutkimusneuvostolta.

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Kuva ja video: Panu Orell, Luke

Kategoriassa: Helmikuu 2022

Raja-Joosepin rajanylityspaikan uudistamistoimet valmistuvat

16 marraskuun, 2021 by admin Kommentoi

Raja-Joosepin rajanylityspaikan kehittämistoimet valmistuvat marraskuun lopulla. Väylävirasto on toteuttanut uuteen paikkaan rakennetun rajanylityspaikan alueelle uudet ajokaistat ja tarkastusalueen. Myös alueen liikenteenohjausjärjestelyt ja aluevalaistukset uudistettiin. Senaatti-kiinteistöt rakennutti Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttöön uudet toimitilat vastaamaan paremmin kansainväliseltä rajanylityspaikalta vaadittavia toimintoja.

– Tehdyt uudistamistoimet varmistavat rajanylityspaikan käyttökapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 2019 rajanylityksiä Raja-Joosepin rajanylityspaikalla rekisteröitiin 80 800. Raja-Joosepin kansainvälisen rajanylityspaikan liikennemäärät tulevat hyvin todennäköisesti kasvamaan koronaa edeltäneeseen aikaan nähden. Nyt toteutettu infrauudistus vastaa kasvaviin tarpeisiin, kertoo rajanylityspaikkojen EU-kehittämishankkeiden projektipäällikkö Jyri Mustonen Väylävirastosta.

Lapin erikoisolosuhteet huomioitiin rakentamisessa

Urakan myötä Raja-Joosepin rajanylityspaikan alue aidattiin. Aitaan rakennettiin kulkuportteja ja Lapin erikoisolosuhteiden vuoksi myös poroestesilta rajanylityspaikan sisämaan puolelle. Poroelinkeinon vaatimat rakenteet on otettu huomioon suunnittelussa.
– Rajanylityspaikan telematiikka päivitettiin, liikenteenohjausjärjestelmät uudistettiin ja liikenneinfra kehitettiin kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin kansainväliseltä rajanylityspaikalta vaadittavia toimintoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Terhi Haapaniemi.

Energiatehokkaat rakennukset hyödyntävät uusiutuvaa energiaa

Senaatti-kiinteistöt rakennutti Tullille ja Rajavartiolaitokselle heidän tulevaa toimintaansa palvelevat laadukkaat ja energiatehokkaat uudet toimitilat, jotka saatiin käyttöön elokuun lopulla.
– Lämmitysenergian tuotannossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan alueelle perustetusta pellettivoimalasta. Sähköenergian tuottamiseen on tulevaisuudessa osittain varauduttu myös aurinkovoimalla, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Pasi Petäjäjärvi.

Rajanylityspaikkoja kehitetään yhteishankkeina EU:n kanssa
Hanke rahoitetaan suurelta osin Kolarctic CBC -ohjelmasta. Kehittämishankkeen budjetti on 11,45 miljoonaa euroa (sis. alv), johon saadaan Kolarctic CBC 2014-2020 ohjelman tukea 10,31 miljoonaa euroa. Kolarctic CBC on rajat ylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Väylävirasto, Rajavartiolaitos, Tulli, Senaatti-kiinteistöt, Fintraffic Tie Oy ja ANCO – Directorate for Development of the St.Petersburg and Leningrad Region Transport System. EU:n lisäksi Kolarctic CBC-ohjelmassa mukana ovat ja ohjelmaa kansallisilla osuuksillaan rahoittavat Suomi, Venäjä, Ruotsi ja Norja.

Väyläviraston tiedote

Kategoriassa: Marraskuu 2021

Uusi 5G-verkko valmistuu Saariselälle lokakuun lopulla

4 lokakuun, 2021 by admin Kommentoi

DNA:n ja Telian yhteisesti omistama yhtiö Suomen Yhteisverkko Oy (SYV) rakentaa uutta 5G-verkkoa Pohjois- ja Itä-Suomeen yhteistyössä Nokian kanssa. Kolmivuotinen rakennusprojekti käynnistyi maaliskuussa 2021 ja jatkuu nyt lokakuussa Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa. Verkon päivitystyön myötä myös alueen 4G-verkon kapasiteetti moninkertaistuu.

Kapasiteettitarve Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa on kasvanut muuta maata nopeammin kotimaan matkailun ja etätöiden lisääntymisen myötä. Tämän vuoksi uusi 5G -verkko rakennetaan Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin jo syksyn 2021 aikana, ennen hiihtokauden alkamista.

Uuden 5G-verkon myötä mobiililaajakaista- ja puhepalveluiden siirtonopeudet sekä palvelutaso paranevat hiihtokeskuksissa.

Tukiasemia rakennetaan nyt seuraavasti:

  • Kittilän Levillä Levin keskus, Kauppila, Sirkka, Nuottirakka, Kelorakka, Metsärakka, Kalliorakka, Keskirakka, Isorakka, Välirakka, Etelärakka, Koillisrinne, Etelärinne, Lomakuru, Uuselkä ja Gondolirinne.
  • Kolarin Ylläksellä Yllästunturi, Etelärinne, Ylläsrinne, Ylläsjärvi, Äkäslompolo, Kaupinjärvi, Ristimella, Kulmala ja Kellokas.
  • Inarin Saariselällä Saariselän keskus, Riekonlinna ja Kaunispää
  • Kuusamon Rukalla Rukan keskus, Rukatunturi, Rukajärvi, Aikkila, Erkkoranta, Vuosseli, Salmilamminkylä, Suorajärvi, Purnuvaara ja Juuma

Rakentaminen aloitetaan Levillä 5.10., Ylläksellä 6.10., Saariselällä 12.10. ja Rukalla 18.10. Kaikkien hiihtokeskusten tukiasemavaihtojen on tarkoitus valmistua viimeistään 29. lokakuuta 2021.

Tukiasemien vaihtoon liittyvistä töistä aiheutuu pahimmillaan työpäivän mittainen paikallinen katkos DNA:n ja Telian matkaviestinpalveluihin. Katkokset pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman lyhyinä, jotta ne aiheuttavat asukkaille ja yritystoiminnalle mahdollisimman vähän haittaa.

Uuden verkon 5G- ja 4G-kapasiteetti on moninkertainen vanhaan verkkoon nähden, ja palvelutaso paranee myös 4G-päätelaitteilla.

5G:n hyödyt pähkinänkuoressa:

  • Luotettavuus: Luotettavampi ja toimintavarmempi kuin olemassa olevat verkot.
  • Nopeus: Jopa yli gigan nopeudet.
  • Laatu: Suoratoistopalveluiden, videoiden ja TV-ohjelmien parempi laatu ja pätkimättömyys.
  • Miellyttävä käyttökokemus: Esimerkiksi etätyöt ja pelaaminen onnistuvat paremmin, kun viiveitä on vähemmän ja sovellukset reagoivat välittömästi.

Suomen Yhteisverkko
on DNA Oyj:n ja Telia Finland Oyj:n vuonna 2014 perustama yhteinen verkkoyhtiö, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää matkaviestinverkkoa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.

Kategoriassa: Uncategorized

Vuokra-asunnot suursiivoaa varastojaan

10 toukokuun, 2021 by admin Kommentoi

Jos olet asunut Justeereissa, kannattaa käydä tarkistamassa unohtuiko jotakin varastoihin.

Inarin Vuokra-asunnot Oy tehnyt kevään kuluessa suursiivouksen Sairaalantie 12-14:n eli Kaatomiehen ja Ajomiehen Justeeriksi kutsuttujen kerrostalojen häkkivarastoissa ja ulkoiluvälinevarastoissa. Varastot ovat olleet ahtauteen asti täynnä polkupyöriä ja muita liikuntavälineitä, joita asukkaat ovat niihin vuosien mittaan unohtaneet. Ilmeisesti vastaavanlaista operaatiota ei ole koskaan aikaisemmin tehty talojen 50-vuotisen historian saatossa.
Siivous tehtiin merkitsemällä kaikki esineet lapuilla ja asukkaita pyydettiin poistamaan laput omistamistaan tavaroista. Määräajan jälkeen lapullisia tavaroita löytyikin vielä kuorma-autollinen. Lasti siirrettiin väliaikaiseen säilytykseen paloaseman pihan varastorakennukseen.
Nyt asukkailla, niin entisillä kuin nykyisilläkin, on mahdollisuus tarkistaa onko oma pyörä, sukset, autonrengassarja tai jotain muuta rahanarvoista menossa kierrätykseen. Ensi viikolla myyntikelpoiset tavarat siirretään Työttömien kirpparille, missä ne saavat odottaa uusia omistajia.
Vuokrayhtiön toimitusjohtaja Sampo Kirjarinta lupaa, että samanlaisia operaatioita tullaan tekemään lähiaikoina yhtiön muissakin vuokrataloissa.
Toivottavasti tarkastelun kohteena tulevat olemaan myös piha-alueet ja parkkipaikat, joissa lepää paljon korjauskelvottomia autonraatoja, vinkkaa Justeerin pihaparlamentti.

Varastoon pääsee soittamalla Inarin Vuokra-asunnot yhtiöön, josta tarpeen vaatiessa järjestetään näyttö.  On mahdollista käydä myös suoraan paikan päällä, mistä saa lisätietoja.  Yhtiön toimisto sijaitsee nykyään paloaseman piharakennuksessa.

Kategoriassa: Kevät 2021

Tila myynnissä, Nordea pankki pysyy paikkakunnalla

7 toukokuun, 2021 by admin Kommentoi

InariNyt!
Marja-Liisa Ruhanen

Ivalon keskustassa on myynnissä liikehuoneisto, jossa Nordean konttori toimii. Kiinteistömaailman sivulla oleva myynti-ilmoitus on hämmentänyt paikkakuntalaisia, onko pankki lopettamassa palvelujaan Ivalossa?  Nordean Lapin pankkipalveluiden toimipaikkajohtaja Maija Hokkanen Rovaniemeltä rauhoittelee hätäisempiä ja toteaa ettei Ivalon pankin toiminta ole kuitenkaan paikkakunnalta loppumassa.

– Nordea-pankki on tiloissa vuokralaisena ja vuokrasopimushan siirtyy sitten seuraavalle omistajalle. Emme ole enää vuosiin juuri missään päin Suomea omistaneet toimitilojamme.

– Toki asiaa tarkastellaan säännöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan ja tarvittaessa muokataan. Koko ajan kuitenkin sähköinen asiointi lisääntyy, se on niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse pitkien matkojenkaan takaa lähteä paikan päälle. Konttori on toistaiseksi koronasta johtuen avoinna vain ajanvarauksella toteaa Hokkanen. 

Pankki on ja pysyy paikkakunnalla.

Kiinteistömaailma Ivalon yrittäjä Tutta Romakkaniemi sanoo, ettei Ivalossa ole ylipäätään paljon liiketiloja myynnissä eikä vapaanakaan. Suurimman osan paikkakunnan kivijalkatiloista omistavat niissä toimivat yritykset itse.

– Nordea pankin toimitila on meillä myynnissä, mutta joka tapauksessa vuokralaisella ei ole mitään hätää pitkäaikaisen vuokrasopimuksensa turvin. Pankin toiminta voi rauhassa jatkua.

Tutta Romakkaniemi sanoo, ettei liikehuoneistojen myynti käy niin vilkkaana kuin loma-asuntojen kauppa.

 

 

Kategoriassa: Kevät 2021 Avainsanoilla: Ivalo, Nordea

Erätohtorista Inarin kirjastotoimenjohtaja

7 toukokuun, 2021 by admin Kommentoi

Sivistyslautakunta on valinnut Inarin uudeksi kirjastotoimenjohtajaksi filosofian tohtori Mikko Kallionsivun Tampereelta. Hän on taustaltaan kirjallisuudentutkija, yliopisto-opettaja ja vapaa toimittaja, koulutukseltaan myös informaatikko. Mikko Kallionsivu aloittaa työnsä Inarissa kesäkuussa.

Blogissaan hän  kuvailee itseään retkeilyyn ja ulkoilmaharrastuksiin hurahtaneeksi ahkiopummiksi.
”Olen tamperelainen kirjallisuudentutkija, yliopisto-opettaja, informaatikko, perheenisä ja  retkeilyintoilija. Viimeisintä ennen kaikkea. Minulla on yksi tohtorinhattu ja neljä karvalakkia. Pipoja on varmaan parikymmentä ja kesämelontoihin lierihattujakin aika monta.”

Inarin kunta haki kirjastotoimenjohtajaa pariin otteeseen. Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen selittää vaikeuksia löytää päteviä hakijoita:
– Valtakunnallinen suuntaus tuntuu olevan, että kirjastoalan esimiestehtäviin on vähän hakijoita, edellisen haun kaksi haastateltaviksi kutsuttua vetäytyivät aivan ”kalkkiviivoilla”.

Kirjastotoimenjohtajan työpiste on Ivalon pääkirjastossa, minkä lisäksi kunnassa on Inarin kirkonkylässä sijaitseva Saamelaiskirjasto ja kirjastoauto. Kuntalaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti ja kirjastotoimi on hyvin ajan tasalla, tarjolla on muun muassa omatoimiaikoja.

Kirjastotoimenjohtajan hakua piristettiin myös markkinointivideolla. Korhonen muistuttaa Inarin olevan matkailukunta, jossa meno on normaaliaikana kansainvälistä ja myös Saariselän palvelut laskettelurinteineen, hyvin hoidettuine latuineen ja kylpylöineen ovat kuntalaisten käytettävissä. Ravintolapalveluitakin kunnassa on monenlaisia.

Kunnan vahvuus on luonto, jossa vuodenajat ovat vielä selkeitä. Silti pääkaupunki Helsinki on vain 1,5 tunnin lentomatkan päässä.

Perheellisiä hakijoita ajatellen kunnan asuntotilanne on juuri nyt hyvä ja työvoimaakin tarvitaan monella alalla. Uusi koulurakennuskin valmistuu Ivaloon syksyllä 2022.

Kirjastotoimenjohtaja vastaa kirjaston johtamisesta, toiminnasta, taloudesta ja raportoinnista sekä kehittää palveluita yhdessä henkilökunnan kanssa. Tehtäviin kuuluu yhteistyö Lapin kirjaston kimpan piirissä sekä paikallisesti muiden toimijoiden kanssa.

 

 

Kategoriassa: Kevät 2021 Avainsanoilla: Inari, kirjastotoimenjohtaja

Piispa tarkasti Inarin seurakunnan, nuhteilta säästyttiin, vinkkejä ja rohkaisua saatiin

22 helmikuun, 2021 by admin Kommentoi

InariNyt
Marja-Liisa Ruhanen

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo teki piispantarkastuksen Inarin seurakuntaan viikonloppuna. Piispantarkastuksessa Keskitalo tapasi seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä, Inarin kunnan johtoa, yrittäjiä ja seurakuntalaisia sekä tutustui seurakunnan toimintaan.

Piispa Keskitalo
Oulun hiippakunnan piispalla on sellainenkin erityinen suhde Inariin; piispan sauvan varsi on inarilaista koivua.

 

Inarin kunnan asukkaista enemmistö muualta muuttaneita

Keskitalo kertoo hänelle olleen silmiä avaavaa, kun kunnanjohtaja kertoi, että enemmistö Inarin kunnan asukkaista on tullut muualta Inariin, paikkakunnalla syntyneet ovat nyt vähemmistönä.

– Tämä on pantava merkille, kun mietitään seurakunnan toimintaa ja haasteita, Inarissa asuu todella monenlaisia ja monikielisiä ihmisiä. Ja tämä on saamelaisten kotiseutualueella oleva seurakunta, joka tulee myös huomioida.

Keskitalo on huomannut, että Inarissa monia yhdistää luonnon läheinen elämäntapa ja harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja muun muassa poronhoitoa ja kalastusta, matkailun ja palveluelinkeinojen rinnalla.

– Nämä ovat niitä rakennuspuita ja toimintaympäristöä, jossa Inarin seurakunnassa toimitaan. Koronarajoitusten vahingot erityisesti matkailulle ovat olleet merkittäviä ja välillisestihän ne vaikuttavat myös seurakuntaan.

Huusko ja Keskitalo
Inarin seurakunnan kirkkoherra Tuomo Huusko ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo siunaavat ehtoollisen.

Kolmannes inarilaisista ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon

Inarin seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt. Inarin kunnassa on vajaa 7000 asukasta, kun otetaan huomioon evankelisluterilaiset, ortodoksit, helluntaiseurakuntalaiset ja muihin kuuluvat, niin inarilaisista melkein kolmasosa ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon eli ainakin yli 2000 ihmistä.

– Inarin seurakunnassa ollaan lähetyksellisessä tilanteessa. Miten sitouttaa seurakuntaan ne, jotka ovat jäseninä ja siihen ei pidä tyytyä. Miten ne, jotka eivät kuulu mihinkään kirkkoon, voisivatko he tulla Inarin seurakunnan jäseniksi, huomauttaa Keskitalo. – Ja on syytä kartoittaa seurakuntalaisten toiveita ja odotuksia, se on tärkeää vuorovaikutuksen kannalta.

Keskitalo toteaa seurakunnan vahvuutena olevan toimimisen ihmisten keskuudessa ja työntekijät tunnetaan sekä heihin luotetaan.

– Myös ekumeeninen yhteistyö on vahvuus, teillä on luontevat yhteydet ortodoksiseen- ja helluntaiseurakuntaan. Inarin seurakunta on haluttu yhteistyökumppani niin kunnan kuin eri järjestöjenkin kanssa.

Ristisaatto
Ristisaatto johdatti väen piispanmessuun Ivalon kirkkoon viime sunnuntaina.

Inarin seurakunnan kiinteistöjä pitää myydä tai vuokrata

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymällä on talouden tulevaan kantokykyyn nähden myös Inarin seurakunnan alueella liikaa kiinteistöjä. Osassa kiinteistöjä on sisäilmaongelmia ja merkittäviä korjaustarpeita. Keskitalon mukaan on syytä määritellä ne kiinteistöt, jotka säilytetään ja toisaalta ne, joilla ei ole perinteistä arvoa ja joista voidaan luopua. Keskitalon mielestä sisäilmaongelman vaivaamasta Sairaalantien kirkkoherranvirastosta on syytä luopua ja etsiä uusi joko vuokraten tai rakentaen, johon tulee työ-, virasto- ja arkistotilat.

– Kehotan myös miettimään Ivalon kirkon käyttöasteen nostamista, luovilla ratkaisuilla voitaisiin tiloja käyttää monipuolisimmin. Seurakunnalla on myös merkittävää kiinteistö- ja maaomaisuutta, jotka olisi viisaasti hyödynnettävä, ei hävitettävä.

Keskitalon toiveena on, että niistä saataisiin seurakunnan toimintaa tukevaa tulonmuodostusta joko myyden tai vuokraten, tämä koskee muun muassa kirkkoherranviraston tonttia, Inarin kk:n seurakuntakodin ympäristöä, Pajakosken leirikeskuksen 12 hehtaarin aluetta, Uudenjoen kämppäkartanoa ja Inarin kk:n kirkonkylän tontteja.
– Haluan antaa teille sellaista rohkaisua, älkää pitkittäkö ratkaisuja liian kauan.

Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat tulojen esteenä

Tällä hetkellä Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän kulurakenne on kohtuullisen vakaa mutta haastava, lainaa on 37 euroa jäsentä kohti ja talouden tilannetta tulisi ennakoida etenkin kiinteistöjen osalta. Jos ”rahahanat” menisivät kiinni, niin Inarin seurakunnan rahavaroja riittäisi palkkoihin ja muihin juokseviin kuluihin reilulle kolmelle kuukaudelle, kun taas Oulun hiippakunnassa keskimääräinen aika rahojen riittävyydelle on reilut seitsemän kuukautta. Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat osaltaan ovat vaikuttaneet myös Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän ja samalla Inarin seurakunnan metsän myyntitulojen saantiin. Piispantarkastuksessa mainittiin, että niin Inarin seurakunnan kuin Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän päättäjien päätökset ovat olleet selkeitä sekä asianmukaisia ja taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä Oulun hiippakunnalla ollut huomautettavaa.

 

Piispantarkastus on satoja vuosia vanha kirkollinen tapa, jossa piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastus osuu seurakunnan kohdalle noin kerran reilussa vuosikymmenessä, Inarin edellinen tarkastus oli vuonna 2009. Piispantarkastus on kokonaisuudessaan noin vuoden mittainen prosessi, vaikka varsinainen piispan vierailu seurakunnassa järjestetään muutaman päivän aikana.

Piispantarkastusten työmenetelmät ovat vuosien varrella monella tavalla muuttuneet. Vierailu on työkalu, jolla tarkastetaan, tuetaan ja rohkaistaan. Vaikutus on yhä enemmän taaksejääneiden asioiden tutkailun sijasta tulevaisuuteen katsomista, mitä Inarin seurakunnan tulisi tehdä seuraavina vuosina, jotta kirkon perustehtävä tulisi mahdollisimman hyvin hoidetuksi ja toteutetuksi, sanoo piispa Jukka Keskitalo. – Tämä ei ole Utsjoen seurakunnan piispantarkastus, mutta talouden osalta tässä on mukana molempien seurakuntien vuoden 2018 alusta aloittama Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä.

Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Ruhanen

Kategoriassa: Uncategorized

Näätämöjoelta vaisu lohisaalis

1 tammikuun, 2021 by admin Kommentoi

Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972-2020) toiseksi heikoin. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia.

Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Arviolta 26 paikkakuntalaista ruokakuntaa kalasti verkkopyydyksillä. Paikallisten kalastajien määrä oli edellisvuosien tasolla.

Yhteensä 540 kalastusmatkailijaa sai Suomen puolelta arviolta 360 kiloa lohta, noin kolmanneksen Suomen puolen kokonaissaaliista. He lunastivat vajaat 2300 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden määrä oli edellisvuosien tasolla.

Norjan puolella (Neidenelva) kalastusmatkailijat ja paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät 2,1 tonnia lohta. Paikkakuntalaiset saivat käpäläpyynnillä eli heittonuottakalastuksella alle 100 kilon saaliin Kolttakönkään putouksella. Lähes koko kesän vallinneet suuret virtaamat haittasivat merkittävästi käpälä-pyyntiä. Saaliiksi otettujen lohien ohella Norjan puolella vapautettiin noin 150 lohta, yhteispainoltaan lähes 500 kiloa.  

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen kalastuskauden jälkeen tekemiin tiedusteluihin. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Näätämöjoen lohisaalis (kg) pyyntitavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972–2020. Mustalla katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972–2019 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomi), www.ssb.no (Norja) ja Neiden fiskefelleskap (Norja).

Nousulohimääristä tietoa kalalaskurilla

Norjan puolen Kolttakönkään putouksen kalatiessä on hyödynnetty kalalaskuria satunnaisesti 2000-luvulla ja vuosittain vuodesta 2018 lähtien.

–  Kesällä 2020 kalatietä pitkin nousi noin 1300 lohta ja 300 taimenta.  Havaitut nousukalamäärät olivat pienimmät koko seurantahistorian eli vuosien 2002-2020 aikana, kertoo Luken tutkija Panu Orell.

Orellin mukaan vähäinen nousulohimäärä johtui pääasiassa pienten yhden merivuoden lohien alhaisesta määrästä.  Heikot nousulohimäärät heijastuivat myös alhaisina lohisaaliina.

Laskurin avulla saadaan arvokasta tietoa Näätämöjokeen nousevien lohien määristä ja määrien vuosien välisestä vaihtelusta, vaikka sillä ei pystytä laskemaan kaikkia jokeen nousevia lohia. Osa lohista hyppää suoraan putouksesta käyttämättä kalatietä.

Kalalaskurin käyttö jatkuu myös kaudella 2021. Se asennetaan heti pahimpien kevättulvien laskettua, touko-kesäkuun vaihteessa. Laskurin tuottamia videoleikkeitä nousukaloista voi seurata internetistä:
http://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/naatamojoen-kalatieseuranta tai https://kart.skynordic.no/

Lisätietoja: Tutkija Panu Orell, puh. 029 532 8757, panu.orell@luke.fi

Kategoriassa: Uncategorized

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry sivulle 3
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Arkistot

  • kesäkuu 2022
  • helmikuu 2022
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • toukokuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020

Tästä SaariselkäNYT – sivuille

Yhteistyökumppaneita

Copyright © 2023 · News Pro on Genesis Framework · WordPress

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse myyjiä Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}