• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

IVALO – INARI – SAARISELKÄ

admin

Piispa tarkasti Inarin seurakunnan, nuhteilta säästyttiin, vinkkejä ja rohkaisua saatiin

helmikuu 22, 2021 by admin Kommentoi

InariNyt
Marja-Liisa Ruhanen

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo teki piispantarkastuksen Inarin seurakuntaan viikonloppuna. Piispantarkastuksessa Keskitalo tapasi seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä, Inarin kunnan johtoa, yrittäjiä ja seurakuntalaisia sekä tutustui seurakunnan toimintaan.

Piispa Keskitalo
Oulun hiippakunnan piispalla on sellainenkin erityinen suhde Inariin; piispan sauvan varsi on inarilaista koivua.

 

Inarin kunnan asukkaista enemmistö muualta muuttaneita

Keskitalo kertoo hänelle olleen silmiä avaavaa, kun kunnanjohtaja kertoi, että enemmistö Inarin kunnan asukkaista on tullut muualta Inariin, paikkakunnalla syntyneet ovat nyt vähemmistönä.

– Tämä on pantava merkille, kun mietitään seurakunnan toimintaa ja haasteita, Inarissa asuu todella monenlaisia ja monikielisiä ihmisiä. Ja tämä on saamelaisten kotiseutualueella oleva seurakunta, joka tulee myös huomioida.

Keskitalo on huomannut, että Inarissa monia yhdistää luonnon läheinen elämäntapa ja harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja muun muassa poronhoitoa ja kalastusta, matkailun ja palveluelinkeinojen rinnalla.

– Nämä ovat niitä rakennuspuita ja toimintaympäristöä, jossa Inarin seurakunnassa toimitaan. Koronarajoitusten vahingot erityisesti matkailulle ovat olleet merkittäviä ja välillisestihän ne vaikuttavat myös seurakuntaan.

Huusko ja Keskitalo
Inarin seurakunnan kirkkoherra Tuomo Huusko ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo siunaavat ehtoollisen.

Kolmannes inarilaisista ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon

Inarin seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt. Inarin kunnassa on vajaa 7000 asukasta, kun otetaan huomioon evankelisluterilaiset, ortodoksit, helluntaiseurakuntalaiset ja muihin kuuluvat, niin inarilaisista melkein kolmasosa ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon eli ainakin yli 2000 ihmistä.

– Inarin seurakunnassa ollaan lähetyksellisessä tilanteessa. Miten sitouttaa seurakuntaan ne, jotka ovat jäseninä ja siihen ei pidä tyytyä. Miten ne, jotka eivät kuulu mihinkään kirkkoon, voisivatko he tulla Inarin seurakunnan jäseniksi, huomauttaa Keskitalo. – Ja on syytä kartoittaa seurakuntalaisten toiveita ja odotuksia, se on tärkeää vuorovaikutuksen kannalta.

Keskitalo toteaa seurakunnan vahvuutena olevan toimimisen ihmisten keskuudessa ja työntekijät tunnetaan sekä heihin luotetaan.

– Myös ekumeeninen yhteistyö on vahvuus, teillä on luontevat yhteydet ortodoksiseen- ja helluntaiseurakuntaan. Inarin seurakunta on haluttu yhteistyökumppani niin kunnan kuin eri järjestöjenkin kanssa.

Ristisaatto
Ristisaatto johdatti väen piispanmessuun Ivalon kirkkoon viime sunnuntaina.

Inarin seurakunnan kiinteistöjä pitää myydä tai vuokrata

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymällä on talouden tulevaan kantokykyyn nähden myös Inarin seurakunnan alueella liikaa kiinteistöjä. Osassa kiinteistöjä on sisäilmaongelmia ja merkittäviä korjaustarpeita. Keskitalon mukaan on syytä määritellä ne kiinteistöt, jotka säilytetään ja toisaalta ne, joilla ei ole perinteistä arvoa ja joista voidaan luopua. Keskitalon mielestä sisäilmaongelman vaivaamasta Sairaalantien kirkkoherranvirastosta on syytä luopua ja etsiä uusi joko vuokraten tai rakentaen, johon tulee työ-, virasto- ja arkistotilat.

– Kehotan myös miettimään Ivalon kirkon käyttöasteen nostamista, luovilla ratkaisuilla voitaisiin tiloja käyttää monipuolisimmin. Seurakunnalla on myös merkittävää kiinteistö- ja maaomaisuutta, jotka olisi viisaasti hyödynnettävä, ei hävitettävä.

Keskitalon toiveena on, että niistä saataisiin seurakunnan toimintaa tukevaa tulonmuodostusta joko myyden tai vuokraten, tämä koskee muun muassa kirkkoherranviraston tonttia, Inarin kk:n seurakuntakodin ympäristöä, Pajakosken leirikeskuksen 12 hehtaarin aluetta, Uudenjoen kämppäkartanoa ja Inarin kk:n kirkonkylän tontteja.
– Haluan antaa teille sellaista rohkaisua, älkää pitkittäkö ratkaisuja liian kauan.

Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat tulojen esteenä

Tällä hetkellä Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän kulurakenne on kohtuullisen vakaa mutta haastava, lainaa on 37 euroa jäsentä kohti ja talouden tilannetta tulisi ennakoida etenkin kiinteistöjen osalta. Jos ”rahahanat” menisivät kiinni, niin Inarin seurakunnan rahavaroja riittäisi palkkoihin ja muihin juokseviin kuluihin reilulle kolmelle kuukaudelle, kun taas Oulun hiippakunnassa keskimääräinen aika rahojen riittävyydelle on reilut seitsemän kuukautta. Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat osaltaan ovat vaikuttaneet myös Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän ja samalla Inarin seurakunnan metsän myyntitulojen saantiin. Piispantarkastuksessa mainittiin, että niin Inarin seurakunnan kuin Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän päättäjien päätökset ovat olleet selkeitä sekä asianmukaisia ja taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä Oulun hiippakunnalla ollut huomautettavaa.

 

Piispantarkastus on satoja vuosia vanha kirkollinen tapa, jossa piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastus osuu seurakunnan kohdalle noin kerran reilussa vuosikymmenessä, Inarin edellinen tarkastus oli vuonna 2009. Piispantarkastus on kokonaisuudessaan noin vuoden mittainen prosessi, vaikka varsinainen piispan vierailu seurakunnassa järjestetään muutaman päivän aikana.

Piispantarkastusten työmenetelmät ovat vuosien varrella monella tavalla muuttuneet. Vierailu on työkalu, jolla tarkastetaan, tuetaan ja rohkaistaan. Vaikutus on yhä enemmän taaksejääneiden asioiden tutkailun sijasta tulevaisuuteen katsomista, mitä Inarin seurakunnan tulisi tehdä seuraavina vuosina, jotta kirkon perustehtävä tulisi mahdollisimman hyvin hoidetuksi ja toteutetuksi, sanoo piispa Jukka Keskitalo. – Tämä ei ole Utsjoen seurakunnan piispantarkastus, mutta talouden osalta tässä on mukana molempien seurakuntien vuoden 2018 alusta aloittama Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä.

Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Ruhanen

Kategoriassa: Uncategorized

Näätämöjoelta vaisu lohisaalis

tammikuu 1, 2021 by admin Kommentoi

Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972-2020) toiseksi heikoin. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia.

Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Arviolta 26 paikkakuntalaista ruokakuntaa kalasti verkkopyydyksillä. Paikallisten kalastajien määrä oli edellisvuosien tasolla.

Yhteensä 540 kalastusmatkailijaa sai Suomen puolelta arviolta 360 kiloa lohta, noin kolmanneksen Suomen puolen kokonaissaaliista. He lunastivat vajaat 2300 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden määrä oli edellisvuosien tasolla.

Norjan puolella (Neidenelva) kalastusmatkailijat ja paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät 2,1 tonnia lohta. Paikkakuntalaiset saivat käpäläpyynnillä eli heittonuottakalastuksella alle 100 kilon saaliin Kolttakönkään putouksella. Lähes koko kesän vallinneet suuret virtaamat haittasivat merkittävästi käpälä-pyyntiä. Saaliiksi otettujen lohien ohella Norjan puolella vapautettiin noin 150 lohta, yhteispainoltaan lähes 500 kiloa.  

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen kalastuskauden jälkeen tekemiin tiedusteluihin. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Näätämöjoen lohisaalis (kg) pyyntitavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972–2020. Mustalla katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972–2019 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomi), www.ssb.no (Norja) ja Neiden fiskefelleskap (Norja).

Nousulohimääristä tietoa kalalaskurilla

Norjan puolen Kolttakönkään putouksen kalatiessä on hyödynnetty kalalaskuria satunnaisesti 2000-luvulla ja vuosittain vuodesta 2018 lähtien.

–  Kesällä 2020 kalatietä pitkin nousi noin 1300 lohta ja 300 taimenta.  Havaitut nousukalamäärät olivat pienimmät koko seurantahistorian eli vuosien 2002-2020 aikana, kertoo Luken tutkija Panu Orell.

Orellin mukaan vähäinen nousulohimäärä johtui pääasiassa pienten yhden merivuoden lohien alhaisesta määrästä.  Heikot nousulohimäärät heijastuivat myös alhaisina lohisaaliina.

Laskurin avulla saadaan arvokasta tietoa Näätämöjokeen nousevien lohien määristä ja määrien vuosien välisestä vaihtelusta, vaikka sillä ei pystytä laskemaan kaikkia jokeen nousevia lohia. Osa lohista hyppää suoraan putouksesta käyttämättä kalatietä.

Kalalaskurin käyttö jatkuu myös kaudella 2021. Se asennetaan heti pahimpien kevättulvien laskettua, touko-kesäkuun vaihteessa. Laskurin tuottamia videoleikkeitä nousukaloista voi seurata internetistä:
http://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/naatamojoen-kalatieseuranta tai https://kart.skynordic.no/

Lisätietoja: Tutkija Panu Orell, puh. 029 532 8757, panu.orell@luke.fi

Kategoriassa: Uncategorized

Siperia Lapponica Inarin Tirrossa on luontoihmisten keidas

joulukuu 6, 2020 by admin 4 kommenttia

Amerikasta tuotetut mustangit ovat Tirron erikoisuuksia. Tinja Myllykangas ja
elämänkumppani Alex Schwarz (Kuva: Siperia Lapponica)

Loma luonnon keskellä, koirien ja hevosten ympäröimänä, on juuri sitä, mitä Siperia Lapponica Inarin Tirrossa tarjoaa ystävilleen.

– Kaikki meidän retkemme on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat tottuneita luonnossa liikkujia. Retkeilijöitä ja seikkailijoita, joilla on kokemusta luonnon keskellä elämisestä, yrityksen vetäjä Tinja Myllykangas kertoo. Niipä yritys ei esimerkiksi pue asiakkaitaan, vaan jokaisella retkelle osallistuvalla pitää olla valmiina retkeilyvarustus.

Mutta sitten luvassa onkin ainutlaatuisia elämyksiä Muotkatunturin erämaassa, jossa ei ole teitä eikä palveluita – eikä juuri kulkijoitakaan.

Siperia Lapponica löytyy Tirrosta, Angeliin vievän maantien lähistöltä. Vieressä virtaa Vaskojoki, Inarin kylään on parikymmentä kilometriä.

Siperia Lapponican voimakaksikko Tinja ja Alex. (Kuva Daniel Kohl). Oikealla: Alaskan Yukonista polveutuva husky Inarin tunturissa. (Kuva: Siperia Lapponica)

Rekikoiratilalla on lähes 70 koiraa. Nykyään laumassa on pääasiassa alaskanhuskyjä, joiden ensimmäiset yksilöt on haettu Alaskasta.

– Ne ovat parhaita rekikoiria ja voittaneet maailman kovimpia rekikoirakisoja, Myllykangas kehuu ja kiittää sitä, kuinka hyvin Alaskassa vaalitaan rekikoiran ja ihmisen yhteistyötä.

– Alaskanhuskyt ovat äärimmäisen onnellisia juoksijoita. Ne jaksavat ja niillä on uskomattoman hyvä tahdonvoima. Meillä on laumassa noin 40 erittäin hyvää juoksijaa, joilla voi ajaa pitkän matkan valjakkokisoja ja jopa voittaa.

Rekikoiratilalla on myös muutamia siperianhuskyjä – joista koirien kasvattaminen alkoi – sekä jokunen grönlanninkoira, jotka on “pelastettu” lopettaneilta yrityksiltä.

Alaskanhuskyt ja villit mustangit viihtyvät Inarissa. (Kuva Siperia Lapponica)

Rekikoiratilalla on myös muutama koirasusi, jotka ovat yltäneet jo 14 vuoden ikään.

– Koirasusia kohtaan on lietsottu samanlaista vihaa kuin susia kohtaan. Niissä on toki ripaus sutta, mutta ne ovat pohjimmaltaan tavallisia koiria. Meillä ne juoksevat valjakossa ja ovat rekikoiria sekä perheenjäseniä, Myllykangas kertoo.

Siperia Lapponican asiakas-koiravaljakoissa on tavallista enemmän koiria, 8 – 10 koiraa, joten asiakkaiden pitää osata ajaa valjakkoa.

– Koirien on oltava turvassa asiakkaallakin, itse ajamme 10 – 16 koiran valjakkoja.

Siperia Lapponica järjestää kolmen ja kuuden tunnin päiväretkiä ja kahden tai viiden vuorokauden retkiä, joilla yövytään teltoissa keskellä erämaata.

– Meillä ei ole moottorikelkkoja. Koirat juoksevat omaa polkuaan ja ne osaavat hyvin reittinsä.

Mustangit USA:n intiaaneilta

Siperia Lapponicassa voi nähdä myös hevosia, joita tilalla on nyt 13, kaikki mustangeja. Uusin mustang on tulossa Yhdysvaltojen Arizonasta, intiaanireservaatista. Tirro onkin ainoa paikka Suomessa, jossa näitä luonnosta pyydystettyjä hevosia voi nähdä.

– Villejä mustangeja on pyydystetty, koska muuten ne kuolisivat nälkään karjatilojen puristuksessa, Myllykangas kertoo.

Villi hevonen edellyttää ainakin kahden tai neljän viikon koulutuksen, jotta maastakäsittely alkaa sujua ja luottamus muodostuu, mutta luonteeltaan ne ovat kilttejä ja sosiaalisia. Siperia Lapponicassa ei käytetä kuolaimia vaan ainoastaan sidepull suitsia, mutta halutessaan ratsastajalle annetaan satula.

– Kesällä järjestämme hevosten kanssa päiväretkiä ja 5 – 7 vuorokauden vaelluksia, joiden aikana yövytään teltoissa, Myllykangas kertoo.

Lisäksi Siperia Lapponica järjestää kesällä ratsujousiammunnan kursseja, hevoskoulutuskursseja ja erätaitojen ja luonnossa selviytymisen kursseja. Myös rekikoirien kanssa toimiville eräoppaille ja harrastajille on tarjolla viikonlopun mittaista koulutusta.

Tinja Myllykangas on itse Tirrossa omimmassa ympäristössään. Hän muutti tilalle perheensä kanssa Sauvosta Turun läheltä alakouluikäisenä, mutta sopeutui hyvin luonnonläheiseen elämään ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Vartuttuaan hän opiskeli Jyväskylässä biologiksi ja Rovaniemellä eräoppaaksi ja palasi opintojen jälkeen vuonna 2007 kotitilalle Tirroon.

Nyt 36-vuotias Tinja Myllykangas pyörittää omaa yritystään yhdessä itävaltalais-suomalaisen Alex Schwarzin kanssa. He tapasivat vuonna 2014 koiravaljakkokilpailuissa Pohjois-Norjassa ja ovat siitä lähtien pitäneet yhtä.

– Me luotamme pohjoiseen, Tinja Myllykangas sanoo joulukuun alussa, kun mittari näyttää Ivalossakin kolmen asteen suojakeliä.

– Meillä Tirrossa on aina 5 – 10 astetta kylmempää kuin Inarin kylässä, hän kertoo tyytyväisenä.

Helena Sahavirta

Kategoriassa: Uncategorized

Vuoden 2020 Rock Inari –palkinnon ja urheilijastipendien saajat julkistettu

joulukuu 6, 2020 by admin Kommentoi

Tänä vuonna Inarin nuorisovaltuusto on päättänyt antaa Rock Inari -palkinnon seurakunnan
nuorisotyönohjaaja Viivi Törmäselle.

Palkinto jaetaan vuosittain merkittävästä työstä inarilaisten nuorten eteen.
Viivi Törmänen tekee monipuolisesti töitä lasten ja nuorten parissa.
Viivi Törmänen on ollut pitkään mukana nuorisotyössä esimerkiksi rippikoulun ja isoskoulutuksen kautta.
Lisäksi hän järjestää säännöllisesti kaikille avoimia nuorten iltoja.
Viivi on myös mukana partiolippukunta Inarin tunturisusien toiminnassa lapsille ja nuorille sekä Ivalon
VPK:n nuoriso-osaston toiminnassa.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Inarin kunta palkitsee urheilijastipendeillä vuonna 2020
menestyneet inarilaiset urheilijat.

Viivi Portti Inarijärven Jouset, alle 16 v.
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Jouko Kumpula Inarijärven Jouset, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Sari Seurujärvi Inarijärven Jouset, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, jousiammunta

Timo Rauhala Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, jousiammunta

Tarmo Kyrö Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 3. sija jousiammunta

Veikko Arffman Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Aki Pesonen Ylä-Lapin moottorikelkkailijat, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, water cross

Pasi Leivo Ylä-Lapin moottorikelkkailijat, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, water cross

Inarijärven Jouset, Timo Rauhala, Antero Taikina-aho, Markku Kotikangas, yleinen sarja
suomenennätys vaistojousijoukkue

Juulia Järvinen Lapin Sudet, alle 16 v.
valittu nuorten U15 lentopallomaajoukkueeseen

Tiedotteen on laatinut
Mervi Urpilainen
Vapaa-aikasihteeri, Inarin kunta

Kategoriassa: Uncategorized

Vuoden 2020 Inarilaisteko –palkinto Sara Wesslinille.

joulukuu 6, 2020 by admin Kommentoi

Inarilaisteko 2020 tunnustuksen saaja on toiminut omassa työssään aktiivisesti koltansaamenkielen
säilyttämisen puolesta ja tehnyt koltansaamea tunnetuksi valtakunnallisesti.

Sara Wesslin on työskennellyt Ylen saamenkielisessä toimituksessa, Yle Saamessa vuodesta 2013 lähtien.
Hän työskentelee tv-, radio- ja verkkotoimittajana ja juontaa Yle Ođđasat -uutislähetystä. Työssään hän
käyttää niin koltansaamea, pohjoissaamea kuin suomen kieltä.

Nöyrin ja kiitollisin mielin otan tämän Inarin kulttuuritoimen palkinnon vastaan. Mielessä pyörivät ne uurastuksen, joita saamen kielityöntekijät ovat tehneet vuosikymmenten aikana. Usein unohdamme heidät, joiden työ on ollut raskasta, mutta merkittävää meidän valoisamman kielipolun puolesta, sanoo Sara Wesslin saamastaan huomionosoituksesta.

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä
inarinsaame ja koltansaame ovat pitkään olleet katoamassa. Koltansaamen taitajia on enää noin
kolmesataa. Sara Wesslin on toiminut erityisen merkittävästi saamelaiskulttuurin ja samalla inarilaisen
kulttuurin hyväksi edistämällä erittäin uhanalaisen koltan kielen asemaa Inarissa ja koko Suomessa, ja
samalla hän on myös edistänyt muiden saamen kielten asemaa.

Sara Wesslin on saanut tunnustusta työstään myös kansainvälisesti, jolloin mm. Inarin kuntaan hyvin
läheisesti liittyvä saamelaiskulttuuri on tullut tutuksi ympäri maailmaa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC listasi v. 2019 sata innoittavinta ja vaikutusvaltaisinta naista maailmassa.
Yksi valituista oli ainoana suomalaisena kolttasaamelainen toimittaja Sara Wesslin. BBC:n
vaikutusvaltaisimpien naisten listalle pääseminen oli tärkeä tunnustus myös koko saamelaiskulttuurille.
Wesslinin valintaa BBC:n perusteli sillä, että tämä on aktiivisesti toiminut ja edesauttanut saamen kielen
elvyttämistä ja asemaa Suomessa. Sara Wesslin sai palkinnon myötä luultavasti enemmän julkisuutta
kuin yksikään toinen saamelainen vuosikymmeniin. Henkilökohtaisella menestyksellä on ollut
positiivinen vaikutus koko koltansaamenkieliseen yhteisöön.

Inarin kunnan kulttuuritoimi on vuodesta 1978 lähtien julkistanut itsenäisyyspäivän juhlassa
Inarilaisteko–palkinnon saajan. Palkinto on perinteisesti luovutettu merkittävästi inarilaisen
kulttuurityön hyväksi toimineelle henkilölle tai ryhmälle. Inarilaistekopalkinnon saajan valitsee Inarin
sivistyslautakunta. Kuntalaiset ovat saaneet viimeisimmän viiden vuoden ajan esittää ehdokkaita
palkinnon saajaksi sivistyslautakunnan päätöksenteon tueksi.

Tiedotteen on laatinut Inarin sivistyslautakunnan päätöksen pohjalta
Mirja Karjalainen, kulttuurisihteeri, Inarin kunta

Kategoriassa: Uncategorized

Uusi koulutus- ja kulttuurikeskus nousee Ivalojoen rannalle

marraskuu 30, 2020 by admin Kommentoi

Ivalon tuleva koulutus- ja kulttuurikeskuksen on suunnitellut Alt Arkkitehdit Oy. (Havainnekuva Tuomas Niemelä)

Ivalon uusi koulutus- ja kulttuurikeskus nousee parhaillaan Ivalojoen pohjoisrannalle. Valmista pitäisi olla vuonna 2022 ja silloin kaikki Ivalon koulut esiopetuksesta lukioon siirtyvät uusiin tiloihin nykyisen ala-asteen tontille. Lisäksi tiloja tulevat käyttämään mm. kansalaisopiston ryhmät.

Kaksikerroksiseen rakennukseen sijoittuvat luokkatilojen lisäksi mm. liikuntahalli ja kuntosali. Auditorio-elokuvateatteri toimii päivällä oppimistilana ja iltaisin kulttuuritoimen ylläpitämänä elokuvateatterina. Se sopii myös musiikki- ja teatteriesityksiin sekä konferenssikäyttöön. Näyttelytilaa tulee mm. aulan yhteyteen.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Rakennukseen tulee myös valmistuskeittiö sekä koulun että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin. Valmistuskeittiö tulee korvaamaan jo vanhentuneen Ivalon terveyskeskuksen keittiön, jota siis ei tulla remontoimaan.

– Auditorion, aulan, ruokalan ja liikuntasalin muodostama kokonaisuus mahdollistaa sekä kotimaisten että kansainvälisten seminaarien ja konferenssien järjestämisen ja tarjoaa sekä kuntalaisille että matkailijoille korkeatasoiset puitteet kulttuurielämyksiin, suunnitelmassa todetaan.

Rakennus ja sen ympäristö tulee olemaan yhtä kohtaamis-, harraste- ja kulttuuritilaa. Ulkotiloihin tulee tulistelupaikkoja, mm. laavu sekä lämmitettävä kota, jota voidaan käyttää noin 30 ihmisen oppimistilana sekä yhdistys- ja konferenssikäytössä.

Rakennus sijoittuu Ivalojoen törmälle paikalle, jolla sivistystä on jaettu jo monen sukupolven ajan.
Vanhan nelikerroksisen ala-asteen kohtalona on purkaminen. (Kuva: PasiR)

Hanke sisältää myös ylläpidon

Ivalon koulutus- ja kulttuurikeskuksen rakentaminen alkoi kesällä 2020. Koulukeskusta tulee käyttämään noin 450 – 500 oppilasta esiopetuksen, yhtenäiskoulun 1 – 9 luokkien, lukion ja iltapäivätoiminnan puitteissa.

Inarin kunnan ja rakennusliike Lehto Oy:n tekemä sopimus sisältää koulu- ja kulttuurikeskuksen toteuttamisen elinkaarihankkeena: uudisrakentamisen lisäksi sopimukseen sisältyvät ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan ala-asteen koulurakennuksen purkaminen. 

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Rakennuksen on suunnitellut Alt Arkkitehdit Oy. Sen laajuus on reilut 9 000 kerrosalaneliötä ja pinta-ala 9 122 bruttoneliömetriä. 

Rakentamisen kustannusarvio on 26,3 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valmiin keskuksen ylläpitopalvelu maksaa noin 20 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. 

– Työmaa on edennyt hyvin aikataulussa ja katon alle rakennustyömaalla päästään vuodenvaihteen tienoissa, sivistysjohtaja Ilkka Korhonen kertoo. Rakennustyömaalle on turvallisuussyistä pääsy kielletty ja alueella on kameravalvonta. Rakentamisen edistymistä voi seurata Inarin kunnan kotisivujen (www.inari.fi) tiedotteet-sivustolla.

Vesikaton alle rakennustöissä päästään ehkä vuodenvaihteeseen mennessä. (Kuva: Lehto Oy)

– Nykyisen ala-asteen lisäksi puretaan myös nykyinen yläaste, jos kiinteistö ei mene kaupaksi, Korhonen avaa suunnitelmia. Nykyinen lukio ja vanha asuntola säilyvät: asuntola pysyy nykykäytössä eli pieninä vuokra-asuntoina, lukion kiinteistö taas siirtyy nuorisotoimen ja kansalaisopiston käyttöön.

Uuden koulu- ja kulttuurikeskuksen myötä liikenne Ivalojoen sillalla vilkastuu. Korhosen mukaan on puhuttu joko kävelysillan rakentamisesta uuden koulukeskuksen kohdalta joen yli Ivalon keskustaan tai nykyisen sillan muutostöistä. Päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Helena Sahavirta

Kategoriassa: Marraskuu 2020

Ivaloon valmistuu 24 ikäihmisille sopivaa rivitalohuoneistoa. Vuokra- ja myyntihinnat julkistettiin

marraskuu 30, 2020 by admin Kommentoi

Ivalossa on kova kysyntä vuokra-asunnoista, vaikka Sairaalantielle valmistuvat rivitalot helpottavatkin tilannetta.

Sairaalantien kolme rivitaloa valmistuvat muuttokuntoon helmikuun alussa.

– Sairaalantien rivitaloihin tuli yli 20 hakemusta jo ennen varsinaista hakua, Inarin kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Seppänen kertoo. Ensi helmikuun alussa  Ivalon terveyskeskuksen lähistölle valmistuvat rivitalot eivät varsinaisesti ole senioreille tarkoitettuja, vaikka  sijainniltaan ovatkin varsin sopiva ikääntyneelle väestölle.

Kolmeen rivitaloon tulee yhteensä 12 kahden hengen asuntoa ja 12 yhdelle henkilölle tarkoitettua asuntoa. Seppäsen mukaan 36 asuinpaikkaa täyttää tämän vuoden tarpeen, mutta tulevina vuosina tarvitaan lisää ikääntyvälle väestölle sopivia asuntoja, sillä tarve esteettömään asumiseen kasvaa.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

– Jonkin verran asuntoja voidaan remontoida, mutta moni ikäihminen asuu asunnossa, jossa on portaita, erikorkuisia tasoja tai useita kerroksia, joiden korjaaminen on hankalaa. Iän myötä tarvitaan usein myös vähemmän asuinneliöitä, Seppänen kertoo.

Tällä hetkellä Inarin kunnassa asuu lähes 800 yli 75-vuotiasta henkilöä, mutta heidän lukumääränsä kasvaa väestön ikääntyessä kolmen vuoden sisällä jopa viidenneksen.

– Väestön ikärakenteen muutos on tulevaisuudessa kustannuksiltaan kallein asia Inarissä, Seppänen arvioi. Sen yhteydessä odotellaan kuitenkin myös sote-uudistuksen tuomia muutoksia.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Kaikista vuokra-asunnoista on Inarissa kova kysyntä, esimerkiksi Inarin kirkonkylällä on jo tarvetta ikääntyneiden asunnoille. Ivalossa pystytään helpommin järjestämään kotona asumista helpottavia toimia.

– Ivaloon helmikuussa valmistuva rivitalo on normaali asuintalo, vahvistaa rakentajan eli Rakennusliike Jouko Pesonen Oy:n hallituksen jäsen Mika Pesonen. Hän kuitenkin kertoo, että Inarin kunnalta on saatu hyviä ohjeita suunnitteluun, joten asunnot ovat estettömiä eli niissä ei ole mm. kynnyksiä, pesutilat ovat väljiä ja värisävyt ovat neutraaleja.

Rivitalo on vapaarahoitteinen ja osa asunnoista on myynnissä. Osan Rakennusliike Jouko Pesonen Oy vuokraa hakemusten perusteella. 

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Pienituloista eläkeläistä asuntojen vuokrahinnat saattavat äkkiseltään hätkähdyttää sillä 25 neliön yksiö maksaa kuukaudessa 458,50 euroa. Kaksion vuokra on puolestaan 592,50 euroa. Neliöitä asunnossa on 38.

Asunnot ovat myös myynnissä ja niiden velattomat myyntihinnat: Yksiö 25 neliöä 92.000€, hoitovastike 100€/kk. 38 neliön kaksio 121.500€, hoitovastike 152€/kk.

Lisäksi tulee vesiennakkomaksu 23,80€/kk/henkilö, mahdollinen autopaikka 20€/kk, saunavuoro kerran viikossa 15€/kk ja huoneistokohtaiset käyttösähkökulut. Kaukolämpö kuuluu hintaan.

Helena Sahavirta, kuvat PasiR

Kategoriassa: Marraskuu 2020

Inarin Käsityöpuoti löytyy nyt netistä

marraskuu 30, 2020 by admin Kommentoi

Ketun kaulalla lämmittää yksi monista Puodin villahuivimalleista

Verkkokauppa sai Suomalaisen Työn Liiton tunnustuksen

Inari on ollut perinteisesti käsityöläisten kylä – ja on sitä nykyäänkin. Inarin käsityöpuoti on siirtänyt perinteet nykypäivään, sillä se toimii ympäri vuoden verkkokauppana.

Piia Kangas hukkuu Ivalon lumiin Taveämmin Classic-Maiharipieksuissa
Urupäällä parveilevat ruskamummot ovat sonnustautuneet Erja Tuhakan viltteihin ja Leila Korppilan villashaaleihin

– Käsityöpuoti sai alkunsa kesäkauppana Inarin kirkonkylässä, verkkokaupasta vastaava Sami Maununen kertoo. Se yhdisti myymäläänsä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen taidekäsityön linjoilla opiskelleita ja myös muita käsityöläisiä. Kesäkauppa tyrehtyi viime kesänä koronaan, mutta viime vuodenvaihteessa 2019-2020 perustettu verkkokauppa on sen jälkeen toiminut hyvin.

Vasemmalla Sumujen Inari on suuri hartiahuivi, jonka on suunnittellut Anne Portti. Oikealla Leila Korppilan kutoma valtavan suuri villashaali

Verkkokaupassa on mukana täysi tusina puotilaisia, jotka kaikki ovat itsenäisiä pohjoisen käsityö- ja muotoilualan ammattilaisia. Heille pohjoinen luonto tarjoaa ehtymättömän inspiraation lähteen, mutta myös lähellä luontoa olevia raaka-aineita.  

Anitta Vierelän suunnittelemaan Kettu-korusarjaan kuuluu korvakorut, kaulariipus ja sormus

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

He tuottavat verkkokauppaan laadukkaita ja uniikkeja käsitöitä sekä pienissä sarjoissa tehtyjä tuotteita – ja taatusti kotimaista työtä. 

– Suomalaisen Työn Liitto myönsi verkkokaupalle tänä vuonna “Design from Finland”-tunnustuksen kotimaisen työn ja luovuuden vaalijana. Tunnustus on ensimmäinen verkkokaupalle annettu, Maununen kertoo.

Ylhäällä Vasemmalla Petteri Kyrön Kota-koru poronsarvesta, sisnasta ja hopeasta. Oikealla Katja Maggan suunnittelema hiussolki yhdistelee mateen nahkaa ja hopeaa. Alhaalla Magnus Lange on sorvannut Koivun tytär-kaksoiskulhon 54 vuoden puuntyöstökokemuksella

Verkkokauppa on toiminut nyt vuoden ja palaute on ollut hyvää.

– Asiakkaat kiittävät ja kertovat, kuinka käyttävät hankkimiaan tuotteita. Erityisen suosittuja ovat olleet kettukorut ja syksyllä villahuivit myytiin loppuun.

Uusia koruntekijöitä on Maunusen mukaan tulossa mukaan, samoin valikoima laajenee ehkä laukkuihin ja asusteisiin. Vuodenvaihteen jälkeen valikoimiin saadaan lisää myös värikkäitä lasituotteita.

Nita Rebekka Huomon suunnittelema Kelo-matto ja Hanki-lattiatyyny
Vasemmalla Iita Villiina Jaakonahon virtaavat lasiesineet puhalletaan vapaasti käsin. Puoti välittää käsitöiden lisäksi myös kotimaista taidetta. Oikealla Mari Hokkasen teos Flower Performances-sarjasta.

Inarin Käsityöpuodin verkkokaupassa myyvät tuotteitaan Piia Kangas (kudotut huivit, viltit, sisnalaukut ja pussukat), Katja Magga (hopeasta, poronluusta, sisnasta, koparoista sekä mateen ja lohen nahkasta valmistetut korvakorut, riipukset ja hiussoljet), Anitta Vierelä (hopeasta, kuparista, tuohesta, nahkasta, poronsarvesta ja -luusta valmistetut korvakorut, riipukset ja sormukset), Erja Tuhkala (villasta ja silkistä kudotut huivit ja shaalit sekä taide), Iita Villiina Jaakonaho (lasit, viinilasit, mukit, kannut, lautaset, kulhot, vaasit, taide- ja koriste-esineet ja lasikorut), Nita Rebekka Huomo (sisustus- ja taidetekstiilit villasta, puuvillasta, pellavasta ja juutista), Taveämmi (kengät ja laukut nahkasta, poroturkiksesta ja huovasta), Petteri Kyrö (puukot, korut, perhot, perhorasiat, puutyöt, akvarellit hopeasta, puusta, nahkasta sekä poronsarvesta ja -luusta), Leila Korppila (villasta ja puuvillasta kudotut shaalit, huivit, poppanat ja muut kudetyöt), Inari Handictafts (huivit villasta ja silkistä) ja Magnus Lange (käsin sorvatut puukulhot ja muut puutuotteet koivusta, tuomesta, pihlajasta ja lehtikuusesta). Helsinkiläinen Mari Hokkanen (valokuvataide, lavasteet kierrätysmateriaaleista) on mukana verkkokaupassa “kutsuvieraana”,

Verkkokaupasta voi hankkia myös tavallisia lahjakortteja tai “tilaustuote lahjakortteja”, jolloin käsityöläinen tekee lahjan saajalle tuotteen mittojen ja toiveiden mukaan.

Inarin käsityöpuoti löytyy verkosta osoitteesta www.kasityopuoti.fi.

HS

Kategoriassa: Marraskuu 2020

TARINOITA KULLASTA – KULTATARINOITA

marraskuu 30, 2020 by admin Kommentoi

Kopio Aleksi-hipusta.

Kultamuseo Tankavaarassa on lähes viidenkymmenen vuoden ajan tallentanut kultaperinnettä meiltä ja myöhemmin maailmaltakin. Värikkäät tarinat kertovat kullankaivuhistoriaa erityisesti Lapin kultakentillä, kuten kertomus Aleksi-hipun löytymisestä.

Mikko Aleksanteri ”Iso-Aleksi” Kiviniemi oli paikallinen kullankaivaja, joka syyskuussa 1910 löysi Suomen virallisesti toiseksi suurimman hipun Laanilasta, Hangasojalta. Aleksi kaivoi muutaman miehen porukassa, jossa hänen lisäkseen lienee ollut neljä muuta miestä. Hipulla oli punnittaessa painoa 385 grammaa. On kuitenkin arveltu, että hippu alun perin olisi painanut yli 400 grammaa, mutta Aleksi vuoli ennen punnitusta sormuskullat hipusta vaimolleen, ehkä itsellekin. Reiluna miehenä ja hipun löytäjänä muu porukka antoi Aleksin ottaa ns. löytöpalkkion. Tuon aikaiset sormuksethan olivat melko järeitä verrattuna myöhempiin vuosikymmeniin, joten ihan pienestä määrästä ei ole kyse.  

(jatkuu mainoksen jälkeen)

Samalla on myös muistettava, että tuohon aikaan kaikki 400 gramman tai painavammat hiput tuli toimittaa Pietariin museoon. Suomi oli vielä suuriruhtinaskunta ja osa Venäjän keisarikuntaa. Lienee syytä olettaa, ettei Aleksi tai muukaan porukka halunnut löytyneen ison hipun päätyvän emämaan museoon vaan mieluummin jäävän kotikulmille tai ainakin tulevan kotimaan rajojen sisäpuolelle.  

Kultamuseo:

  • aloitti toimintansa yksityisenä museona 1973, ja vuodesta 2009 ylläpitovastuu on ollut yksityisellä Kultamuseosäätiöllä
  • on erikoismuseo, ja sen päätarkoituksena on säilyttää ja esitellä Lapin kullankaivuuperinnettä ja -historiaa
  • on myös maailman ainoa kansainvälinen kultamuseo. Näyttelyssä on esillä yli 20 alueen ja valtion kultahistoria. 
  • sijaitsee Tankavaarassa, Pohjois-Sodankylässä nelostien varrella
  • on avoinna ympäri vuoden talvikaudella maanantaista perjantaihin 10-16 (juhlapyhät sujjettu) ja kesäkaudella joka päivä.

Kultamuseo

MAINOS

Kategoriassa: Marraskuu 2020

Tenon kalastusmatkailu merkittävä tulonlähde Utsjoella

marraskuu 30, 2020 by admin Kommentoi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavara- ja palveluhankintoihin Utsjoella noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 milj. euroa. Kun lisäksi huomioidaan kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli yli 4 miljoonaa euroa.

− Matkailijoiden rahankäyttö Utsjoella jakautui puoliksi kauppatavaroihin ja puoliksi palveluihin. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paljon paikallisia palveluita, kertoo erikoistutkija Marja Knuuttila Lukesta.

Kalastuslupiin matkailijat käyttivät lähes 0,6 miljoonaa ja vapalupien tulostuspalveluihin vajaat 30 000 euroa.

Tenon soutuveneet odottavat soutajia. Kuva: Petteri Kyrö

Vapaa-ajankalastusta ja kotitarvekalastusta ei tilastoida työllisyydeksi, joten Tenon kalastuksen välittömän työllistävyyden arvioitiin olevan viisi henkilötyövuotta. Välillisesti Tenon lohenkalastus työllisti 19 työvuoden verran.

− Suomen puolelta Teno-Inarijoen pääuomasta saadun noin 18 tonnin lohisaaliin arvo Itämeren lohen kalastajahinnalla oli lähes 95 000 euroa. Kyseessä on kalastusmatkailijoiden ja paikallisten yhteenlaskettu lohisaalis ja sen arvo, Knuuttila sanoo.

Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Tenojoen Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin 50 prosenttia. Suomen puolella Tenon kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi kuitenkin noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen Suomessa samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

Tärkein syy tulla Utsjoelle oli luonnonvaraisen lohen kalastusmahdollisuus

Kyselyn perusteella valtaosa vuoden 2018 Tenon kalastusmatkailijoista oli perinteisiä Tenon kävijöitä, joilla ensimmäisestä Tenon matkasta oli jo vuosia. Kalastajat kuuluivat varttuneempaan ikäluokkaan, yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Uuden mahdollisen kalastajapolven, alle 30-vuotiaiden osuuden huomattava pieneneminen johtui osittain säädösmuutoksista.

Soutuvuoroa odotellessa vieheiden uinnit viritetään ottaviksi. Kuva: Petteri Kyrö
Kuva: Petteri Kyrö
Maisemista ja luonnosta nautitaan lohestuksen ohella. Kuva: Petteri Kyrö

Tenon kalastusmatkalla oli tärkeintä luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen. Kyselyssä esitetyt uudet aktiviteetit, kuten päiväretket tai luontokurssit kalastuksen oheen eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa. Tulosten perusteella palvelumyynti kuitenkin kasvattaisi tuloja alueella.

Kalastusmatkailijat olivat tyytyväisimpiä Tenojokivarren luonnonmaisemaan, lohen laatuun ja majoituspalveluihin. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus.

(Jatkuu mainoksen jälkeen)

− Tähän mennessä internet-lupakauppa on saatu sujuvaksi, mutta lupavuorokausikiintiöt ovat edelleen samat kuin vuosina 2017–2020. Tästä syystä suomalaiset kalastusmatkailijat ostivat jo vuonna 2018 satoja kalastusvuorokausia myös Norjan lupakaupasta, Knuuttila kertoo.

Tenon lohi kiinnostaa, kalastusmatkailukyselyn vastausprosentti korkea

Tutkimus perustui Suomen lupakaupasta kalastuskaudelle 2018 Tenojoen lohenkalastusluvan hankkineille 2 594 kalastusmatkailijoille lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli 71. Tutkimusaineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa. Tutkimuksen rahoittaja: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Luken tiedote

Kategoriassa: Marraskuu 2020

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Arkistot

  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020

Tästä SaariselkäNYT – sivuille

Yhteistyökumppaneita

Copyright © 2021 · News Pro on Genesis Framework · WordPress