Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

Uutisia, ihmisiä, ilmiöitä, elämää. Palveluja, tuotteita, tapahtumia ja tarjouksia.

IVALO – INARI – SAARISELKÄ

Uncategorized

Uusi 5G-verkko valmistuu Saariselälle lokakuun lopulla

by Kommentoi

DNA:n ja Telian yhteisesti omistama yhtiö Suomen Yhteisverkko Oy (SYV) rakentaa uutta 5G-verkkoa Pohjois- ja Itä-Suomeen yhteistyössä Nokian kanssa. Kolmivuotinen rakennusprojekti käynnistyi maaliskuussa 2021 ja jatkuu nyt lokakuussa Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa. Verkon päivitystyön myötä myös alueen 4G-verkon kapasiteetti moninkertaistuu.

Kapasiteettitarve Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa on kasvanut muuta maata nopeammin kotimaan matkailun ja etätöiden lisääntymisen myötä. Tämän vuoksi uusi 5G -verkko rakennetaan Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin jo syksyn 2021 aikana, ennen hiihtokauden alkamista.

Uuden 5G-verkon myötä mobiililaajakaista- ja puhepalveluiden siirtonopeudet sekä palvelutaso paranevat hiihtokeskuksissa.

Tukiasemia rakennetaan nyt seuraavasti:

  • Kittilän Levillä Levin keskus, Kauppila, Sirkka, Nuottirakka, Kelorakka, Metsärakka, Kalliorakka, Keskirakka, Isorakka, Välirakka, Etelärakka, Koillisrinne, Etelärinne, Lomakuru, Uuselkä ja Gondolirinne.
  • Kolarin Ylläksellä Yllästunturi, Etelärinne, Ylläsrinne, Ylläsjärvi, Äkäslompolo, Kaupinjärvi, Ristimella, Kulmala ja Kellokas.
  • Inarin Saariselällä Saariselän keskus, Riekonlinna ja Kaunispää
  • Kuusamon Rukalla Rukan keskus, Rukatunturi, Rukajärvi, Aikkila, Erkkoranta, Vuosseli, Salmilamminkylä, Suorajärvi, Purnuvaara ja Juuma

Rakentaminen aloitetaan Levillä 5.10., Ylläksellä 6.10., Saariselällä 12.10. ja Rukalla 18.10. Kaikkien hiihtokeskusten tukiasemavaihtojen on tarkoitus valmistua viimeistään 29. lokakuuta 2021.

Tukiasemien vaihtoon liittyvistä töistä aiheutuu pahimmillaan työpäivän mittainen paikallinen katkos DNA:n ja Telian matkaviestinpalveluihin. Katkokset pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman lyhyinä, jotta ne aiheuttavat asukkaille ja yritystoiminnalle mahdollisimman vähän haittaa.

Uuden verkon 5G- ja 4G-kapasiteetti on moninkertainen vanhaan verkkoon nähden, ja palvelutaso paranee myös 4G-päätelaitteilla.

5G:n hyödyt pähkinänkuoressa:

  • Luotettavuus: Luotettavampi ja toimintavarmempi kuin olemassa olevat verkot.
  • Nopeus: Jopa yli gigan nopeudet.
  • Laatu: Suoratoistopalveluiden, videoiden ja TV-ohjelmien parempi laatu ja pätkimättömyys.
  • Miellyttävä käyttökokemus: Esimerkiksi etätyöt ja pelaaminen onnistuvat paremmin, kun viiveitä on vähemmän ja sovellukset reagoivat välittömästi.

Suomen Yhteisverkko
on DNA Oyj:n ja Telia Finland Oyj:n vuonna 2014 perustama yhteinen verkkoyhtiö, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää matkaviestinverkkoa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.

Piispa tarkasti Inarin seurakunnan, nuhteilta säästyttiin, vinkkejä ja rohkaisua saatiin

by Kommentoi

InariNyt
Marja-Liisa Ruhanen

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo teki piispantarkastuksen Inarin seurakuntaan viikonloppuna. Piispantarkastuksessa Keskitalo tapasi seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä, Inarin kunnan johtoa, yrittäjiä ja seurakuntalaisia sekä tutustui seurakunnan toimintaan.

Piispa Keskitalo
Oulun hiippakunnan piispalla on sellainenkin erityinen suhde Inariin; piispan sauvan varsi on inarilaista koivua.

 

Inarin kunnan asukkaista enemmistö muualta muuttaneita

Keskitalo kertoo hänelle olleen silmiä avaavaa, kun kunnanjohtaja kertoi, että enemmistö Inarin kunnan asukkaista on tullut muualta Inariin, paikkakunnalla syntyneet ovat nyt vähemmistönä.

– Tämä on pantava merkille, kun mietitään seurakunnan toimintaa ja haasteita, Inarissa asuu todella monenlaisia ja monikielisiä ihmisiä. Ja tämä on saamelaisten kotiseutualueella oleva seurakunta, joka tulee myös huomioida.

Keskitalo on huomannut, että Inarissa monia yhdistää luonnon läheinen elämäntapa ja harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja muun muassa poronhoitoa ja kalastusta, matkailun ja palveluelinkeinojen rinnalla.

– Nämä ovat niitä rakennuspuita ja toimintaympäristöä, jossa Inarin seurakunnassa toimitaan. Koronarajoitusten vahingot erityisesti matkailulle ovat olleet merkittäviä ja välillisestihän ne vaikuttavat myös seurakuntaan.

Huusko ja Keskitalo
Inarin seurakunnan kirkkoherra Tuomo Huusko ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo siunaavat ehtoollisen.

Kolmannes inarilaisista ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon

Inarin seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt. Inarin kunnassa on vajaa 7000 asukasta, kun otetaan huomioon evankelisluterilaiset, ortodoksit, helluntaiseurakuntalaiset ja muihin kuuluvat, niin inarilaisista melkein kolmasosa ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon eli ainakin yli 2000 ihmistä.

– Inarin seurakunnassa ollaan lähetyksellisessä tilanteessa. Miten sitouttaa seurakuntaan ne, jotka ovat jäseninä ja siihen ei pidä tyytyä. Miten ne, jotka eivät kuulu mihinkään kirkkoon, voisivatko he tulla Inarin seurakunnan jäseniksi, huomauttaa Keskitalo. – Ja on syytä kartoittaa seurakuntalaisten toiveita ja odotuksia, se on tärkeää vuorovaikutuksen kannalta.

Keskitalo toteaa seurakunnan vahvuutena olevan toimimisen ihmisten keskuudessa ja työntekijät tunnetaan sekä heihin luotetaan.

– Myös ekumeeninen yhteistyö on vahvuus, teillä on luontevat yhteydet ortodoksiseen- ja helluntaiseurakuntaan. Inarin seurakunta on haluttu yhteistyökumppani niin kunnan kuin eri järjestöjenkin kanssa.

Ristisaatto
Ristisaatto johdatti väen piispanmessuun Ivalon kirkkoon viime sunnuntaina.

Inarin seurakunnan kiinteistöjä pitää myydä tai vuokrata

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymällä on talouden tulevaan kantokykyyn nähden myös Inarin seurakunnan alueella liikaa kiinteistöjä. Osassa kiinteistöjä on sisäilmaongelmia ja merkittäviä korjaustarpeita. Keskitalon mukaan on syytä määritellä ne kiinteistöt, jotka säilytetään ja toisaalta ne, joilla ei ole perinteistä arvoa ja joista voidaan luopua. Keskitalon mielestä sisäilmaongelman vaivaamasta Sairaalantien kirkkoherranvirastosta on syytä luopua ja etsiä uusi joko vuokraten tai rakentaen, johon tulee työ-, virasto- ja arkistotilat.

– Kehotan myös miettimään Ivalon kirkon käyttöasteen nostamista, luovilla ratkaisuilla voitaisiin tiloja käyttää monipuolisimmin. Seurakunnalla on myös merkittävää kiinteistö- ja maaomaisuutta, jotka olisi viisaasti hyödynnettävä, ei hävitettävä.

Keskitalon toiveena on, että niistä saataisiin seurakunnan toimintaa tukevaa tulonmuodostusta joko myyden tai vuokraten, tämä koskee muun muassa kirkkoherranviraston tonttia, Inarin kk:n seurakuntakodin ympäristöä, Pajakosken leirikeskuksen 12 hehtaarin aluetta, Uudenjoen kämppäkartanoa ja Inarin kk:n kirkonkylän tontteja.
– Haluan antaa teille sellaista rohkaisua, älkää pitkittäkö ratkaisuja liian kauan.

Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat tulojen esteenä

Tällä hetkellä Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän kulurakenne on kohtuullisen vakaa mutta haastava, lainaa on 37 euroa jäsentä kohti ja talouden tilannetta tulisi ennakoida etenkin kiinteistöjen osalta. Jos ”rahahanat” menisivät kiinni, niin Inarin seurakunnan rahavaroja riittäisi palkkoihin ja muihin juokseviin kuluihin reilulle kolmelle kuukaudelle, kun taas Oulun hiippakunnassa keskimääräinen aika rahojen riittävyydelle on reilut seitsemän kuukautta. Inarin yhteismetsän puunmyyntikiistat osaltaan ovat vaikuttaneet myös Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän ja samalla Inarin seurakunnan metsän myyntitulojen saantiin. Piispantarkastuksessa mainittiin, että niin Inarin seurakunnan kuin Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän päättäjien päätökset ovat olleet selkeitä sekä asianmukaisia ja taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä Oulun hiippakunnalla ollut huomautettavaa.

 

Piispantarkastus on satoja vuosia vanha kirkollinen tapa, jossa piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastus osuu seurakunnan kohdalle noin kerran reilussa vuosikymmenessä, Inarin edellinen tarkastus oli vuonna 2009. Piispantarkastus on kokonaisuudessaan noin vuoden mittainen prosessi, vaikka varsinainen piispan vierailu seurakunnassa järjestetään muutaman päivän aikana.

Piispantarkastusten työmenetelmät ovat vuosien varrella monella tavalla muuttuneet. Vierailu on työkalu, jolla tarkastetaan, tuetaan ja rohkaistaan. Vaikutus on yhä enemmän taaksejääneiden asioiden tutkailun sijasta tulevaisuuteen katsomista, mitä Inarin seurakunnan tulisi tehdä seuraavina vuosina, jotta kirkon perustehtävä tulisi mahdollisimman hyvin hoidetuksi ja toteutetuksi, sanoo piispa Jukka Keskitalo. – Tämä ei ole Utsjoen seurakunnan piispantarkastus, mutta talouden osalta tässä on mukana molempien seurakuntien vuoden 2018 alusta aloittama Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä.

Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Ruhanen

Näätämöjoelta vaisu lohisaalis

by Kommentoi

Näätämöjoen kokonaislohisaalis kaudella 2020 oli vain 3,3 tonnia. Saalis laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin (1972-2020) toiseksi heikoin. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta 1,1 ja Norjan puolelta 2,2 tonnia.

Näätämöjoen Suomen puoleinen lohisaalis oli noin puolet pitkän aikavälin keskisaalista (2 tonnia). Vesistön Suomen puolen lohisaaliista paikkakuntalaiset pyysivät lohiverkoilla noin 700 kiloa (63 %). Arviolta 26 paikkakuntalaista ruokakuntaa kalasti verkkopyydyksillä. Paikallisten kalastajien määrä oli edellisvuosien tasolla.

Yhteensä 540 kalastusmatkailijaa sai Suomen puolelta arviolta 360 kiloa lohta, noin kolmanneksen Suomen puolen kokonaissaaliista. He lunastivat vajaat 2300 kalastusvuorokautta. Kalastusmatkailijoiden määrä oli edellisvuosien tasolla.

Norjan puolella (Neidenelva) kalastusmatkailijat ja paikkakuntalaiset vapakalastajat pyydystivät 2,1 tonnia lohta. Paikkakuntalaiset saivat käpäläpyynnillä eli heittonuottakalastuksella alle 100 kilon saaliin Kolttakönkään putouksella. Lähes koko kesän vallinneet suuret virtaamat haittasivat merkittävästi käpälä-pyyntiä. Saaliiksi otettujen lohien ohella Norjan puolella vapautettiin noin 150 lohta, yhteispainoltaan lähes 500 kiloa.  

Näätämöjoen Suomen puolen saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen kalastuskauden jälkeen tekemiin tiedusteluihin. Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliinsa saalisseurantajärjestelmään.

Näätämöjoen lohisaalis (kg) pyyntitavoittain Suomen ja Norjan puolella vuosina 1972–2020. Mustalla katkoviivalla on kuvattu vuosien 1972–2019 keskisaalis. Lähde: Luonnonvarakeskus (Suomi), www.ssb.no (Norja) ja Neiden fiskefelleskap (Norja).

Nousulohimääristä tietoa kalalaskurilla

Norjan puolen Kolttakönkään putouksen kalatiessä on hyödynnetty kalalaskuria satunnaisesti 2000-luvulla ja vuosittain vuodesta 2018 lähtien.

–  Kesällä 2020 kalatietä pitkin nousi noin 1300 lohta ja 300 taimenta.  Havaitut nousukalamäärät olivat pienimmät koko seurantahistorian eli vuosien 2002-2020 aikana, kertoo Luken tutkija Panu Orell.

Orellin mukaan vähäinen nousulohimäärä johtui pääasiassa pienten yhden merivuoden lohien alhaisesta määrästä.  Heikot nousulohimäärät heijastuivat myös alhaisina lohisaaliina.

Laskurin avulla saadaan arvokasta tietoa Näätämöjokeen nousevien lohien määristä ja määrien vuosien välisestä vaihtelusta, vaikka sillä ei pystytä laskemaan kaikkia jokeen nousevia lohia. Osa lohista hyppää suoraan putouksesta käyttämättä kalatietä.

Kalalaskurin käyttö jatkuu myös kaudella 2021. Se asennetaan heti pahimpien kevättulvien laskettua, touko-kesäkuun vaihteessa. Laskurin tuottamia videoleikkeitä nousukaloista voi seurata internetistä:
http://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/naatamojoen-kalatieseuranta tai https://kart.skynordic.no/

Lisätietoja: Tutkija Panu Orell, puh. 029 532 8757, panu.orell@luke.fi

Siperia Lapponica Inarin Tirrossa on luontoihmisten keidas

by 4 kommenttia

Amerikasta tuotetut mustangit ovat Tirron erikoisuuksia. Tinja Myllykangas ja
elämänkumppani Alex Schwarz (Kuva: Siperia Lapponica)

Loma luonnon keskellä, koirien ja hevosten ympäröimänä, on juuri sitä, mitä Siperia Lapponica Inarin Tirrossa tarjoaa ystävilleen.

– Kaikki meidän retkemme on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat tottuneita luonnossa liikkujia. Retkeilijöitä ja seikkailijoita, joilla on kokemusta luonnon keskellä elämisestä, yrityksen vetäjä Tinja Myllykangas kertoo. Niipä yritys ei esimerkiksi pue asiakkaitaan, vaan jokaisella retkelle osallistuvalla pitää olla valmiina retkeilyvarustus.

Mutta sitten luvassa onkin ainutlaatuisia elämyksiä Muotkatunturin erämaassa, jossa ei ole teitä eikä palveluita – eikä juuri kulkijoitakaan.

Siperia Lapponica löytyy Tirrosta, Angeliin vievän maantien lähistöltä. Vieressä virtaa Vaskojoki, Inarin kylään on parikymmentä kilometriä.

Siperia Lapponican voimakaksikko Tinja ja Alex. (Kuva Daniel Kohl). Oikealla: Alaskan Yukonista polveutuva husky Inarin tunturissa. (Kuva: Siperia Lapponica)

Rekikoiratilalla on lähes 70 koiraa. Nykyään laumassa on pääasiassa alaskanhuskyjä, joiden ensimmäiset yksilöt on haettu Alaskasta.

– Ne ovat parhaita rekikoiria ja voittaneet maailman kovimpia rekikoirakisoja, Myllykangas kehuu ja kiittää sitä, kuinka hyvin Alaskassa vaalitaan rekikoiran ja ihmisen yhteistyötä.

– Alaskanhuskyt ovat äärimmäisen onnellisia juoksijoita. Ne jaksavat ja niillä on uskomattoman hyvä tahdonvoima. Meillä on laumassa noin 40 erittäin hyvää juoksijaa, joilla voi ajaa pitkän matkan valjakkokisoja ja jopa voittaa.

Rekikoiratilalla on myös muutamia siperianhuskyjä – joista koirien kasvattaminen alkoi – sekä jokunen grönlanninkoira, jotka on ”pelastettu” lopettaneilta yrityksiltä.

Alaskanhuskyt ja villit mustangit viihtyvät Inarissa. (Kuva Siperia Lapponica)

Rekikoiratilalla on myös muutama koirasusi, jotka ovat yltäneet jo 14 vuoden ikään.

– Koirasusia kohtaan on lietsottu samanlaista vihaa kuin susia kohtaan. Niissä on toki ripaus sutta, mutta ne ovat pohjimmaltaan tavallisia koiria. Meillä ne juoksevat valjakossa ja ovat rekikoiria sekä perheenjäseniä, Myllykangas kertoo.

Siperia Lapponican asiakas-koiravaljakoissa on tavallista enemmän koiria, 8 – 10 koiraa, joten asiakkaiden pitää osata ajaa valjakkoa.

– Koirien on oltava turvassa asiakkaallakin, itse ajamme 10 – 16 koiran valjakkoja.

Siperia Lapponica järjestää kolmen ja kuuden tunnin päiväretkiä ja kahden tai viiden vuorokauden retkiä, joilla yövytään teltoissa keskellä erämaata.

– Meillä ei ole moottorikelkkoja. Koirat juoksevat omaa polkuaan ja ne osaavat hyvin reittinsä.

Mustangit USA:n intiaaneilta

Siperia Lapponicassa voi nähdä myös hevosia, joita tilalla on nyt 13, kaikki mustangeja. Uusin mustang on tulossa Yhdysvaltojen Arizonasta, intiaanireservaatista. Tirro onkin ainoa paikka Suomessa, jossa näitä luonnosta pyydystettyjä hevosia voi nähdä.

– Villejä mustangeja on pyydystetty, koska muuten ne kuolisivat nälkään karjatilojen puristuksessa, Myllykangas kertoo.

Villi hevonen edellyttää ainakin kahden tai neljän viikon koulutuksen, jotta maastakäsittely alkaa sujua ja luottamus muodostuu, mutta luonteeltaan ne ovat kilttejä ja sosiaalisia. Siperia Lapponicassa ei käytetä kuolaimia vaan ainoastaan sidepull suitsia, mutta halutessaan ratsastajalle annetaan satula.

– Kesällä järjestämme hevosten kanssa päiväretkiä ja 5 – 7 vuorokauden vaelluksia, joiden aikana yövytään teltoissa, Myllykangas kertoo.

Lisäksi Siperia Lapponica järjestää kesällä ratsujousiammunnan kursseja, hevoskoulutuskursseja ja erätaitojen ja luonnossa selviytymisen kursseja. Myös rekikoirien kanssa toimiville eräoppaille ja harrastajille on tarjolla viikonlopun mittaista koulutusta.

Tinja Myllykangas on itse Tirrossa omimmassa ympäristössään. Hän muutti tilalle perheensä kanssa Sauvosta Turun läheltä alakouluikäisenä, mutta sopeutui hyvin luonnonläheiseen elämään ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Vartuttuaan hän opiskeli Jyväskylässä biologiksi ja Rovaniemellä eräoppaaksi ja palasi opintojen jälkeen vuonna 2007 kotitilalle Tirroon.

Nyt 36-vuotias Tinja Myllykangas pyörittää omaa yritystään yhdessä itävaltalais-suomalaisen Alex Schwarzin kanssa. He tapasivat vuonna 2014 koiravaljakkokilpailuissa Pohjois-Norjassa ja ovat siitä lähtien pitäneet yhtä.

– Me luotamme pohjoiseen, Tinja Myllykangas sanoo joulukuun alussa, kun mittari näyttää Ivalossakin kolmen asteen suojakeliä.

– Meillä Tirrossa on aina 5 – 10 astetta kylmempää kuin Inarin kylässä, hän kertoo tyytyväisenä.

Helena Sahavirta

Vuoden 2020 Rock Inari –palkinnon ja urheilijastipendien saajat julkistettu

by Kommentoi

Tänä vuonna Inarin nuorisovaltuusto on päättänyt antaa Rock Inari -palkinnon seurakunnan
nuorisotyönohjaaja Viivi Törmäselle.

Palkinto jaetaan vuosittain merkittävästä työstä inarilaisten nuorten eteen.
Viivi Törmänen tekee monipuolisesti töitä lasten ja nuorten parissa.
Viivi Törmänen on ollut pitkään mukana nuorisotyössä esimerkiksi rippikoulun ja isoskoulutuksen kautta.
Lisäksi hän järjestää säännöllisesti kaikille avoimia nuorten iltoja.
Viivi on myös mukana partiolippukunta Inarin tunturisusien toiminnassa lapsille ja nuorille sekä Ivalon
VPK:n nuoriso-osaston toiminnassa.

Inarin kunta palkitsee urheilijastipendeillä vuonna 2020
menestyneet inarilaiset urheilijat.

Viivi Portti Inarijärven Jouset, alle 16 v.
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Jouko Kumpula Inarijärven Jouset, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Sari Seurujärvi Inarijärven Jouset, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, jousiammunta

Timo Rauhala Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, jousiammunta

Tarmo Kyrö Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 3. sija jousiammunta

Veikko Arffman Inarijärven Jouset, seniori sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, jousiammunta

Aki Pesonen Ylä-Lapin moottorikelkkailijat, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 1. sija, water cross

Pasi Leivo Ylä-Lapin moottorikelkkailijat, yleinen sarja
suomenmestaruuskilpailut 2. sija, water cross

Inarijärven Jouset, Timo Rauhala, Antero Taikina-aho, Markku Kotikangas, yleinen sarja
suomenennätys vaistojousijoukkue

Juulia Järvinen Lapin Sudet, alle 16 v.
valittu nuorten U15 lentopallomaajoukkueeseen

Tiedotteen on laatinut
Mervi Urpilainen
Vapaa-aikasihteeri, Inarin kunta

Vuoden 2020 Inarilaisteko –palkinto Sara Wesslinille.

by Kommentoi

Inarilaisteko 2020 tunnustuksen saaja on toiminut omassa työssään aktiivisesti koltansaamenkielen
säilyttämisen puolesta ja tehnyt koltansaamea tunnetuksi valtakunnallisesti.

Sara Wesslin on työskennellyt Ylen saamenkielisessä toimituksessa, Yle Saamessa vuodesta 2013 lähtien.
Hän työskentelee tv-, radio- ja verkkotoimittajana ja juontaa Yle Ođđasat -uutislähetystä. Työssään hän
käyttää niin koltansaamea, pohjoissaamea kuin suomen kieltä.

Nöyrin ja kiitollisin mielin otan tämän Inarin kulttuuritoimen palkinnon vastaan. Mielessä pyörivät ne uurastuksen, joita saamen kielityöntekijät ovat tehneet vuosikymmenten aikana. Usein unohdamme heidät, joiden työ on ollut raskasta, mutta merkittävää meidän valoisamman kielipolun puolesta, sanoo Sara Wesslin saamastaan huomionosoituksesta.

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä
inarinsaame ja koltansaame ovat pitkään olleet katoamassa. Koltansaamen taitajia on enää noin
kolmesataa. Sara Wesslin on toiminut erityisen merkittävästi saamelaiskulttuurin ja samalla inarilaisen
kulttuurin hyväksi edistämällä erittäin uhanalaisen koltan kielen asemaa Inarissa ja koko Suomessa, ja
samalla hän on myös edistänyt muiden saamen kielten asemaa.

Sara Wesslin on saanut tunnustusta työstään myös kansainvälisesti, jolloin mm. Inarin kuntaan hyvin
läheisesti liittyvä saamelaiskulttuuri on tullut tutuksi ympäri maailmaa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC listasi v. 2019 sata innoittavinta ja vaikutusvaltaisinta naista maailmassa.
Yksi valituista oli ainoana suomalaisena kolttasaamelainen toimittaja Sara Wesslin. BBC:n
vaikutusvaltaisimpien naisten listalle pääseminen oli tärkeä tunnustus myös koko saamelaiskulttuurille.
Wesslinin valintaa BBC:n perusteli sillä, että tämä on aktiivisesti toiminut ja edesauttanut saamen kielen
elvyttämistä ja asemaa Suomessa. Sara Wesslin sai palkinnon myötä luultavasti enemmän julkisuutta
kuin yksikään toinen saamelainen vuosikymmeniin. Henkilökohtaisella menestyksellä on ollut
positiivinen vaikutus koko koltansaamenkieliseen yhteisöön.

Inarin kunnan kulttuuritoimi on vuodesta 1978 lähtien julkistanut itsenäisyyspäivän juhlassa
Inarilaisteko–palkinnon saajan. Palkinto on perinteisesti luovutettu merkittävästi inarilaisen
kulttuurityön hyväksi toimineelle henkilölle tai ryhmälle. Inarilaistekopalkinnon saajan valitsee Inarin
sivistyslautakunta. Kuntalaiset ovat saaneet viimeisimmän viiden vuoden ajan esittää ehdokkaita
palkinnon saajaksi sivistyslautakunnan päätöksenteon tueksi.

Tiedotteen on laatinut Inarin sivistyslautakunnan päätöksen pohjalta
Mirja Karjalainen, kulttuurisihteeri, Inarin kunta

Tieremontti kohensi Inarin kyläkuvaa. Sevetin tietä korjataan ensi kesänä

by Kommentoi

Inarin kirkonkylän yleisilme koheni viime kesänä toteutetun tieremontin yhteydessä:
sillä kohennettiin sekä liikenneturvallisuutta että viihtyvyyttä.

Keskustan kevyen liikenteen väylät on uusittu ja ne on erotettu tie- ja piha-alueista
kiveyksillä ja graniittipylväillä. Kylän keskusta on saanut myös uuden kevyen
liikenteen väylän Menesjärven tienhaaran ja Juutuanjoen välille.

Liikkeiden piha-alueita on parannettu rakentamalla uusia liittymiä ja paikoitusalueita
ja jäsentämällä kulkua niille. Inarin taajaman koko valaistus on myös uusittu.

Risteysalueiden turvallisuutta on parannettu rakentamalla saarekkeet Kansanopistolle

vievän Sarviniementien, Postimatintien ja Nukkumajoen risteysalueille. Kirkonkylän
tori on kunnostettu ja kylään on tehty istutuksia. Valtatie neljä päällystettiin
uudelleen Nukkumajoelta Inarin lämpölaitoksen kohdalle.

Päällystystöitä on tehty Inarin kirkonkylän lisäksi Saariselällä ja Ivalossa ja mm.
Ivalon kylän kolme liikenneympyrää on päällystetty uudelleen. Inarissa valtatie 4 on
päällystetty uudestaan Nukkumajoelta Sarviniemen tienhaaraan.

– Urakka on työllistänyt paikallista konekalustoa, alihankkijoita ja miehiä. Työmaan
keskivahvuus on ollut 6 – 7 miestä, työpäällikkö Tuomo Rauhala Destia Oy:stä
kertoo.

Inarin kirkonkylän tiehankkeen urakkahinta oli noin 2,3 miljoonaa euroa.
Hankkeeseen saatiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Väylävirasto ja
Inarin kunta rahoittivat kumpikin 25 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Rakennuttajana toimi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Urakan toteutti
kokonaisuudessaan Destia Oy.

Hanke kaikkien kolme Inarin kunnan suurimman taajaman eli Saariselän, Ivalon ja
Inarin liikennejärjestelyiden kohentamiseksi alkoi jo vuonna 2014 ja se saatiin
päätökseen viime kesänä.

Sevetin tie remonttiin ensi kesänä

Seuraava isompi tiehanke Inarissa on Sevettijärven tien korjaaminen Suprusta
Sevettijärven kylälle. Hanke on valmistelussa Lapin ELY-keskuksessa ja jo viime
kesänä Maanmittauslaitos aloitti maantietoimituksen välillä Supru – Sevettijärvi.

Urakkakilpailun tarjouspyynnöt lähtevät marras-joulukuun vaihteessa ja kilpailutus
ratkeaa tammikuussa 2021. Tietyöt alkanevat kesällä 2021 ja urakkatarjouksista
riippuu, kuinka pitkä osuus tiestä pystytään parantamaan. Suprusta Sevettijärvelle on
nyt noin 20 kilometriä mutkaista ja mäkistä maantietä.

Supru-Sevettijärvi sisältyy EU:n Kolarctic -ohjelmaan, jonka kustannusarvio on
kaikkiaan 5 miljoonaa euroa. Kustannuksissa on mukana suunnittelutöitä sekä myös
tieyhteyden parantaminen Norjan ja Suomen rajan sekä Neidenin kylän välillä.
Norjan puolella rakennuttamisesta vastaa Norjan tiehallinto Statens vegvesen.

– Sevettijärven tie on tärkeä myös norjalaisille. Kirkkoniemestä on lyhyempi
ajomatka Suomen kautta vaikka Altaan, kun sitä vertaa ajamiseen Norjan teiden
kautta, Lapin ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Olli Mourujärvi kertoo. Sevetin
tiellä liikkuu myös norjalaista rahtia.

HS