Poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisiä ongelmatilanteita on mahdollista ennaltaehkäistä

Poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden hallitseminen onnistuu, jos kiistojen keskeiset osapuolet sekä paliskunnat saadaan tekemään yhteistyötä keskenään. PALOMA-hankkeessa Kuusamon alueella toteutettu Porovahti-palvelu on hyvä työkalu, jonka käytön jatkamisella paikallisesti voitaisiin myös vähentää konflikteja.

– Poroihin suhtautuminen vaihtelee kovasti. Kuusamossa osa asukkaista reagoi pihaporoihin hyvin kielteisesti, osa neutraalisti, ja joillekin mökkiläisille poro on eksoottinen lisä. Jännitteet johtuvat osaltaan selvistä haitoista ja vahingoista, joita porot viljelysmailla ja pihoissa aiheuttavat, pohtii PALOMA-hanketta johtanut tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta (Luke)

Porovahdista pidettiin

Kesällä 2019 PALOMAssa kerättiin Porovahti-puhelinpalvelun ja nettilomakkeen avulla tietoja porokohtaamisista. Asukkailla oli mahdollisuus ilmoittaa palveluun väärässä paikassa, kuten pihoissa ja pelloilla, olevista poroista. Ongelmasta ilmoittaneet yhteydenotot dokumentoitiin ja välitettiin paliskuntiin. Paliskunnat puolestaan raportoivat takaisin porovahdille tehdyistä toimenpiteistä.

Hankkeen aikana Porovahti-palveluun tuli noin 500 ilmoitusta. Näistä liki puolet koski poroja asuintalojen pihalla. Loput jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille ja loma-asutusalueille.

– Porovahti koettiin neutraaliksi tiedon välittäjäksi. Sekä ilmoittajat että paliskunnat toivoivat palvelun jatkuvan Kuusamossa, kertoo Hiedanpää.

Uusien toimintatapojen luomiseksi perustettiin eri osapuolista koostuva paikallinen yhteistyöryhmä, joka pohti Porovahti-palvelun esiin nostamia ongelmia. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, ratkaisukeskeiselle keskustelulle ja tiedottamiselle. Ryhmä piti tärkeänä, että toimintaa jatkettaisiin onnistuneen pidetyn kokeilun jälkeen. Oleellista olisi kuitenkin saada kaikki osapuolet sitoutumaan toimintaan.

– On todella hyvä asia, että Kuusamon kaupunki jatkaa pitkäjänteistä työtä poronhoidon ja muiden elinkeinojen tarpeiden ja etujen yhteensovittamiseksi. Koordinoitu yhteistyö tulee kattamaan useampia elinkeinoja ja laajemmin luontoperustaisen talouden kehittämisen Kuusamossa, toteaa Hiedanpää.

Toimintasuositukset pätevät myös laajemmin elinkeinojen ja maankäytön yhteistyöhön

Lapin ELY-keskuksen rahoittama PALOMA keskittyi Kuusamoon ja porotalouden toimintaympäristöön.  Hankkeen kokemukset ovat kuitenkin sovellettavissa myös laajemmin elinkeinojen ja maankäyttömuotojen yhteiselon tukemiseen. Kaikki suositukset löytyvät PALOMAn loppuraportista.

Porovahti-palvelun hyvät käytännöt jatkumaan:

• Suosittelemme, että Porovahti-palvelu jatkuu paikallisin voimin. Porovahti tarvitsee puhelimeen vastaajia, nettipalvelun kehittäjiä ja ylläpitäjiä, lomatuuraajia, kustannusten maksajia ja tiedottajia. Palvelu edellyttää resursseja. Erityisesti heinäkuussa porovahdin työ on kokopäivätoimista.
• Palvelua ylläpitävän tahon tulee olla osapuolten intressien suhteen neutraali. Mikäli ilmoittajien mielestä palvelu on puolueellinen, ei puhelin soi. Tärkeää on myös, että paliskunnat kokevat palvelun ylläpitäjän luotettavaksi ja osaavaksi.

Toimivaan yhteistyöhön sitoudutaan ja ollaan puolueettomia:

• Ensi sijassa ongelmien vähentämisessä on kyse siitä, että puolin ja toisin huomioidaan toisten oikeudet ja tarpeet ja etsitään yhteistuumin ratkaisuja. Kuusamoon perustetun yhteistyöryhmän toimintaa päätettiin kehittää ja jatkaa.
• Kaikkien kiistan keskeisten osapuolten on sitouduttava ryhmän toimintaan. Sitoutuminen on mahdollista, kun yhteistoiminnan tavoitteet, periaatteet ja toteuttamistavat ovat osapuolille hyväksyttävät. Ryhmän esittämät ratkaisuehdotukset eivät saa heikentää kenenkään oikeuksia, vaan ainoastaan osoittaa korjaamisen paikkoja.

Paikkatieto otetaan käyttöön ja priorisoidaan ongelmat:

• Eri maankäyttömuotojen laajuudesta ja intensiteetistä on olemassa paljon käyttökelpoista paikkatietoa. Sitä kannattaa hyödyntää, kun suunnitellaan maankäyttöä tila- ja paliskuntatasolla.
• Valtaosa ongelmatilanteista keskittyy muutamaan paikkaan. Ratkaisuja kannattaa hakea ensin näille ongelma-alueille.

 Viestinnän avulla ennakoidaan ja estetään väärinkäsityksiä:

• Persoonallisuudet ja henkilösuhteet ovat usein ratkaisevia. Ongelmanratkaisuun on hyvä saada henkilöitä, jotka ovat motivoituneita, vuorovaikutustaitoisia ja eri osapuolten intressejä kunnioittavia.
• Kuusamossa osapuolten kannattaisi hakea keskuudestaan ns. yhteiskuntasuhdevastaava eli henkilö, joka pitäisi yllä keskustelua, tiedonkulkua ja puheyhteyttä. Näin voitaisiin välttää ”poteroitumista” ja epätosien uskomusten syntymistä ja leviämistä.
• Kuusamon kaupungin olisi hyvä tiedottaa rakennuslupavaiheessa tai kiinteistökaupan yhteydessä siitä, mitä poronhoitoalueelle rakentaminen ja siellä asuminen tarkoittaa. Tietopaketissa tulisi olla vähintään perustiedot alueen poronhoidosta, sitä ohjaavasta lainsäädännöstä ja ehdotuksia rakennus- ja asumisaikaiseen porovahinkojen omaehtoiseen estämiseen esimerkiksi toimiviksi koetuilla aitaus- ja veräjäratkaisuilla.